Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaupungin järjestämien kerhojen lopettamisen säästö on pieni, mutta hintalappu suuri

Ajatellaanpa, että sinulla on sellainen nykypäivän harvinaisuus kuin lapsi. Lapsi on kotihoidossa mutta käy kaupungin järjestämässä avoimessa maksuttomassa kerhossa. Kerhopäivä muutaman kerran viikossa tarjoaa kotona olevalle vanhemmalle lepohetken, joka auttaa jaksamaan ruuhkavuosien keskellä. Tai sitten vanhempi voi käyttää ajan työntekoon tai opiskeluun, mikä auttaa pääsemään takaisin työelämän pariin sen hetken koittaessa. Pienelle lapselle se tarjoaa laadukasta varhaiskasvatusta sopivan pituisessa, noin kolmen tunnin mittaisessa, ohjatussa toiminnassa. Samalla lapsen sosiaalinen ympäristö monipuolistuu ja hän pääsee harjoittelemaan vuorovaikutustaitojaan ikäistensä parissa. Kaikki voittavat. Tampereen kaupunki on päättänyt osana säästötoimia lakkauttaa lähes kaikki alle kouluikäisten kerhot. Erityisesti leikkurin alle joutuvat ne kerhot, joissa lapsi käy ilman vanhempia. Kerhotoimintaa pyritään kuitenkin säilyttämään jokaisella kaupungin palvelualueella perhekerhotyyppisesti, jossa vanhemmat ovat mukana (Aamulehti 6.2.2019). Esimerkiksi itäisen osan säilyväksi palvelualueeksi on ehdotettu Linnainmaata. Tämä tietäisi vaikkapa Teiskossa asuvalle perheelle noin 45 kilometrin yhdensuuntaista matkaa. Kaupunki vetoaa päätöksen taustalla olevan halu saada perheitä säännöllisen varhaiskasvatuksen piiriin. Valitettavasti mitä todennäköisemmin seuraukset ovat päinvastaiset. Tämä tulee pudottamaan varhaiskasvatuksen piiristä ne perheet, joille kotihoidontuki on tärkeä. Lisäksi ryhmäkoot voivat käydä todellisuudessa moninkertaisesti suuremmiksi, kuin mitä ne paperilla näyttävät, kaikkien osittaisessa päivähoidossa olevien saapuessa hoitoon samana päivänä. Säästöjä tällä leikkauksella haetaan 700 000 euroa. Vaan mikä onkaan todellinen hintalappu kunnalle, joka luo imagoksensa isot keskitetyt megapäiväkodit ilman joustavia vaihtoehtoja lapsiperheille. Miettimisen arvoista on myös, kuinka paljon kustannuksia nämä kerhoista päivähoitoon siirtyvät mukanansa tuovatkaan. Nimittäin vasta vuonna 2012 Tampereen kaupunki poisti 3,50 euron suuruisen kerhon kertamaksun, jolla saatiin tuloja 98 000 vuodessa. Tällä verrannolla esimerkiksi 12,50 euron suuruinen kertamaksu kuittaisi tavoiteltavat säästöt täysin. En sano, että sellainen pitäisi asettaa, mutta tämä esimerkki auttaa hahmottamaan säästön kokoa. Vuonna 2012 maksu poistettiin, koska perheiden toivottiin valitsevan avoimen kerhon kokopäiväisen päivähoidon sijasta. Silloisen laskelman mukaan sadan lapsen käyttäessä avointa perhekerhoa kokoaikaisen päivähoidon sijaan, saadaan kaupungille säästöä vähintään puoli miljoonaa euroa vuodessa. Tämä laskutapa onkin kääntynyt vuosien saatossa päälaelleen jollakin hyvin omituisella tavalla. Kirjoittaja on Tampereen kaupunginvaltuutettu.