Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kukapa heikoimmat hylkäisi – hoivaskandaalin näkyvin seuraus on ollut tekopyhyyden lisääntyminen

Tavaksi tulleet puolueiden vaaliristeilyt ovat höpsöjä uhon ja itserakkauden kyllästämiä seremonioita. Samanhenkiset kokoontuvat suljettuun tilaan taputtelemaan rennosti toisiaan olalle ja aplodeeraamaan oman joukkonsa erinomaisuudelle. Kohokohtana on kaverimme puoluejohtaja, joka nostattaa tunnelmaa ylentämällä itseään vaatimattomaksi tekeytyen. Vaaliristeily on pienoiskokoinen tiivistelmä politiikasta, jossa omaan napaan tuijottaminen on yhteisten asioiden hoitoa. Vallantäyteyden ja oikeassa olemisen suloisen tunteen hetkellä voivat yhteiset asiat kuitenkin purskahtaa silmille. Juuri niin kävi äsken kokoomuksen johtajalle Petteri Orpolle . Orpo oli juuri päässyt kehumasta puolueensa vaaliristeilyllä, että kokoomus ei rakenna sääntö-Suomea, joka sääntelee, normittaa ja kirjaa kaiken lakiin. Sosialistit haluavat säännellä, mutta Orpon mukaan kokoomuslaisen Suomen tunnuslauseena on, että saa tehdä. Heti perään tuli märkänä rättinä päin Orpon naamaa uutinen vanhusten hoidon tilasta. Viranomaiset sulkivat yksityisen hoitokodin, jossa ei piitattu laista, normeista eikä sääntelystä. Pian paljastui lisää vanhusten hoitolaitoksia, jotka olivat toimineet kuin yhteiskunnan lait, normit ja sääntely eivät oikeastaan sitoisikaan niitä. Ne saivat tehdä. Hoitokotien liikeyrityspohja korostui. Vähintään yhtä tärkeä olisi ollut tieto vanhustenhoidon valvonnan tasosta. Hoidon tarpeessa olevien määrän hurja kasvu on ollut tiedossa vuosikymmeniä. Päättäjillä on ollut aikaa valmistautua siihen. Ainakin bisneksen haistaneet ymmärsivät valmistautua. Ulkomaalaiset sijoittajatkin kiinnostuivat kasvavasta hoivabisneksestä. Ja syyn toki tiedämme. Sijoittajat eivät tulleet hyväntekijöinä turvatakseen suomalaisten arvokkaan vanhuuden, vaan heitä kiinnosti sijoituksensa tuotto. Sijoitetun rahan laskettiin poikivan lisää rahaa. Mikäs siinä. Voiton tuottaminen omistajille on osakeyhtiön laillinen tarkoitus. Mutta sopiiko sellainen ajattelu myös yrityksiin, joiden bisnes perustuu heikkojen välttämättömään avuntarpeeseen? Uutistiedon valossa kuulostaa, että firman johto leikkaa mieluummin asiakkaiden hoidosta kuin omistajien voitosta. Avuttomilla rahastaminen iljettää, mutta ei siitä mihinkään päästä, että yksityistä hoitoakin välttämättä tarvitaan. Avun ja hoidon tarve ryöpsähtää kasvuun 74-vuotiaana, sanoo tilasto. Yli 74-vuotiaita on lähitulevaisuudessa jo 800 000. Mistä hoitajat ja hoitopaikat? Mistä rahat hyvään hoitoon? Yllättääkö tämäkin yhteinen asia omanapaiset poliitikot ja puolueet? Kiireellisintä on järjestää edes hoidon valvonta kuntoon. Jos on varaa vahtia työttömiä, on varaa vahtia myös heikoimpien hoitamista. Kirjoittaja on Aamulehden emeritustoimittaja.