Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Uusi selvitys vahvistaa: Suomalaiset SS-miehet osallistuivat hyvin todennäköisesti juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen

Valtioneuvoston kanslia julkisti perjantaina arkistoselvityksen, jonka mukaan suomalaiset SS-miehet osallistuivat hyvin todennäköisesti juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen Puolassa, Ukrainassa ja Venäjällä vuosina 1941–1943. Valtioneuvoston kanslian mukaan selvitys täydentää olemassa olevaa tietoa siitä, miten juutalaisten ja muiden siviilien surmaaminen oli järjestelmällinen osa Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941. –Suomalaiset eivät hyökkäyksen alussa tienneet saksalaisten tuhoamistavoitteista. He osallistuivat hyvin todennäköisesti osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen. Pääsääntöisesti suomalaiset suhtautuivat tähän toimintaan kielteisesti, toteaa Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva . 1408 suomalaista vapaaehtoista lähti Yhteensä 1408 suomalaista vapaaehtoista palveli Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943. Nuortevan mukaan suomalaisten taisteluhalu suuntautui ennen muuta Neuvostoliittoa vastaan. –Sen taustalla olivat talvisodan kokemukset ja Neuvostoliiton taholta koettu uhka. Suomalaisten lähtötilanne poikkesi useimpien muiden maiden SS-vapaaehtoisiksi värvääntyneiden tilanteesta, Nuorteva sanoo. –Suomen tarkoituksena oli saada sotilaskoulutusta suomalaisille joukoille. Tämän määräaikaisen koulutuksen jälkeen oli sovittu heidän palaavan osaksi Suomen armeijaa. Norjalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset ja belgialaiset vapaaehtoiset tulivat Saksan miehittämistä maista ja värväytyivät tietoisesti miehittäjän armeijaan. Valtiosihteeri Paula Lehtomäki otti selvityksen vastaan perjantaina Säätytalolla. –On tärkeää, että esille tulleita kysymyksiä selvitetään ja vaikeista ja merkityksellisistä historian tapahtumista tehdään täydentävää tutkimusta. Tämän selvitystyö lisää osaltaan tietoa tuon historiajakson tapahtumista, myös suomalaisten osalta. Meillä on yhteinen vastuu, etteivät hirmuteot toistu, Lehtomäki sanoo. Käytössä 76 vapaaehtoisen päiväkirjat Selvitys on valtioneuvoston kanslian tilaama ja Kansallisarkiston tekemä riippumaton arkistoselvitys. Hanke lähti liikkeelle, kun Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff lähestyi tammikuussa 2018 tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä ja pyysi Suomea laatimaan selvityksen Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943 palvelleiden suomalaisten osuudesta juutalaisten surmaamiseen. Hankkeen tutkijana toimi professori Lars Westerlund ja tutkimusapulaisena filosofian maisteri Ville-Pekka Kääriäinen . Selvitystyöhön on saatu merkittäviä täydennyksiä ulkomaisista arkistoista Venäjältä, Ukrainasta, Saksasta, Hollannista ja Pohjoismaista. Selvityksessä on ollut käytettävissä kaikkiaan 76 Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaisen vapaaehtoisen päiväkirjaa. Selvityksessä on myös käyty läpi erittäin suuri määrä Suomessa olevia viranomais- ja yksityisarkistoja, kirjeenvaihtoa, valokuvia, sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksia ja artikkeleita, muistelmia sekä olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta. Selvityksessä on ollut käytettävissä aineistoa, jota ei ole ollut aikaisempien tutkimusten käytössä. Keskustelu aiheesta kiihtyi viime syksynä, kun suomalainen historioitsija André Swanström julkaisi kirjansa Hakaristin ritarit ja toi julki omat epäilyksensä suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen.