Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ruotsin ilmavoimien komentaja uskoo, että Suomen hävittäjävalinta voisi avata yhteistyön: "Sama kalusto antaisi mahdollisuuksia henkilöstövaihtoon"

Ruotsi tarvitsee kaksi laivuetta nykyistä enemmän hävittäjiä, linjaa maan ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Mats Helgesson . Ruotsin valtakunnallinen puolustuskomissio on toukokuussa julkaisemassa selontekonsa maan puolustussuunnitelmista, ja sitä ennen maan puolustusvoimat ovat viime vuonna julkaisseet omat näkemyksensä maanpuolustuksesta 2030-luvulla. Tähän katsaukseen kuuluu näkemys, että maan monitoimihävittäjien kokonaismäärää on nostettava nykyisestä 95:stä, toteaa suomalaista mediaa keskiviikkona Tukholmassa tavannut Helgesson. –Tällä hetkellä meillä on kuusi hävittäjälaivuetta, ja pystyäksemme suurella todennäköisyydellä puolustamaan Ruotsin ilmatilaa, laivueiden määrää pitäisi nostaa kahdeksaan, eli koneiden määrää pitäisi kasvattaa nykyisestä noin 120:een koneeseen. Tällä hetkellä Ruotsi lentää toisen sukupolven Gripen-kalustolla, eli C- ja D-malleilla. Se on tilannut 60 uutta Gripen E-konetta, joiden toimitukset alkavat kuluvana vuonna. Varsinaisen operatiivisen kyvyn Gripen E saavuttaa suunnitelmien mukaan 2023. –Ajatuksena on, että lennämme kalustolla, johon kuuluu sekä C- ja D-koneita että E-versiota, ja 2030-luvun aikana siirtyisimme pelkkään Gripen E -kalustoon. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että Ruotsin valtio tilaisi toiset 60 Gripen E:tä lisää. Vanhassa vara parempi Itämeren turvallisuustilanteen kiristyessä Ruotsi on joutunut arvioimaan uudelleen päätöksiään puolustusresurssien vähentämisestä. Kylmän sodan aikana Ruotsin ilmapuolustustaktiikka perustui maantietukikohtien käyttöön samalla tavalla kuin Suomessakin tehdään. Nyt maa on omaksumassa tätä "Viggen joka kylässä" -taktiikkaa osaltaan uudelleen. –1980-luvulla meillä oli mahdollisuus laskeutua suunnilleen joka pusikkoon. Ihan siihen emme mene, mutta käytämme taas pienempiä lentokenttiä ja maantietukikohtia. Voimavarojen hajauttaminen suojaa niitä, Helgesson kuvaa. Gripen E:n hän uskoo parantavan ilmavoimien suorituskykyä, kuinkas muuten. –Se tuo enemmän toiminta-aikaa, paremman elektronisen sodankäynnin kyvyn, uusia tutkan toimintamoodeja ja yleensäkin suorituskyky on korkeammalla tasolla. Tällä hetkellä ainoat lentävät Gripen E -koneet ovat Saabin testiyksilöitä. –Meillä on jo varsin paljon dataa koneen suorituskyvystä, mutta totta on, että kone on vasta testausvaiheessa. Aina välillä minun pitää laittaa Saab lujille varmistaakseni, että saamme mitä meille on luvattu. En voi tyytyä vähempään. Tiivistyvä yhteistyö? Suomen ja Ruotsin tiivistyneestä puolustusyhteistyöstä Helgessonilla on vain kaunista sanottavaa. Hän muistuttaa, että molemmat maat harjoittelevat samaa uhkaa vastaan. –Molemmat maat tietävät, minkälaista on lentää tilapäisistä tukikohdista talviolosuhteissa ja huoltaa koneita asevelvollisten voimin. Helgessonin mukaan Ruotsi tulee olemaan Suomelle pitkäaikainen ja uskollinen yhteistyökumppani huolimatta siitä, minkä koneen ilmavoimat valitsee seuraavaksi hävittäjäkalustokseen. Toki Gripen E:n valinta tekisi yhteistyöstä entistä sujuvampaa. –Sama kalusto antaisi meille mahdollisuuksia henkilöstövaihtoon, ja voisimme kehittää yhdessä taktiikoita, proseduureja ja teknologiaa. –Jos ajattelemme maidemme ilmavoimia pidemmällä tähtäimellä, tavoittelemme yhteisiä operaatioita ja mahdollisuutta laittaa ilmasodankäynnin voimavaramme yhteiseen johtamisjärjestelmään, eli ajatukset ovat sangen kunnianhimoisia.