Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Selvityshenkilön mukaan maatalouteen voidaan saada satoja miljoonia lisää yrittäjätuloa: "On opittava puhumaan tonnien sijaan euroista"

Maatalouteen on mahdollista saada 500 miljoonaa euroa lisää yrittäjätuloa, sanoo maatalouden kannattavuutta selvittänyt vuorineuvos Reijo Karhinen . Hän luovutti maatalouden kannattavuusselvityksen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk) valtioneuvoston linnan tiedotustilassa torstaina. Karhisen ratkaisuista päällimmäiseksi nousi uuden linjaavan keskustelufoorumin perustaminen. Karhinen antaa koko ruokaketjun väliselle, linjaavalle vuoropuhelulle nimen: Yhteinen ruokapöytä. Selvityksen vastaanottanut ministeri Leppä kertoi, että asiasta on jo puhuttu pääministeri Juha Sipilän (kesk) kanssa, ja yhteinen ruokapöytä kutsutaan koolle vielä tämän hallituskauden aikana. Lepän mukaan vuoropuhelun uudistamiselle on hyvä aika juuri nyt, sillä muun muassa ruokapoliittisen neuvottelukunnan määräaika päättyy tänä keväänä. "Talousosaamista ja tulosajattelua" Selvityshenkilö Karhinen esittää myös osaamis- ja palvelukeskuksen perustamista, joka muun muassa hyödyntäisi tutkimusta, varmistaisi palvelu- ja tukitoimintojen yhdenmukaisuuden sekä jalkauttaisi yritysosaamista. Vuorineuvos puhuu omistajaohjauksen parantamisesta. –Talousosaaminen ja tulosajattelu ovat ensimmäinen askel kannattavuuskriisistä nousuun. On opittava puhumaan tonnien sijaan euroista, Karhinen kuvailee. –Maatalouden ja ruokahuollon perustan muodostaa investoivat, toimintaansa kehittävät ja aitoa yrittäjäriskiä ottavat tilat koosta riippumatta, hän jatkaa. Karhisen mukaan maatalouden ongelmana on muun muassa tuottamisen tuotantolähtöisyys. Se pitäisi hänen mukaansa kääntää kysyntälähtöisyydeksi, eli maatalouden olisi syytä hallita paremmin kuluttajapuoli. Kuluttajat haluavat kotimaisen ruuan esille kaupassa Karhisen selvityksen mukaan kuluttajat eivät tunnista suomalaista ruokaa ruokakaupassa. Kuluttaja odottaa kotimaisen ruuan selkeää esillepanoa ja parempaa lähiruuan saatavuutta. Karhinen haluaisi kotimaisille tuotteille erilliset hyllyosiot. –Haluan nähdä kilpailun siitä mikä kauppa tuo suomalaisen ruuan parhaiten esille, hän sanoo. Karhinen haluaisi myös nähdä ruokakauppojen asiakastiedon hyödyntämistä. Hän myös antaisi määräävässä markkina-asemassa oleville velvoitteen myydä sisäisellä hinnalla pienille toimijoille. Vienti 1,6 miljardista 4,6 miljardiin Selvityksessä luetellaan keinoja siihen, miten suomalainen maatalous kasvaisi viennin alisuoriutujasta turvallisen ruuan globaaliksi viejäksi. Ratkaisuksi esitetään elintarvikealan yritysten vetämän vientiryhmän perustamista. Euromääräiseksi tavoitteeksi Karhinen ottaisi kasvun 1,6 miljardista 4,6 miljardiin vuonna 2030. Se edellyttäisi hänen mukaansa valtiovallan vahvaa strategista ja taloudellista tukea. Peltojen kehittämisohjelmassa selvitys vauhdittaisi tilusjärjestelyjä, parantaisi peltojen kasvukuntoa, selkeyttäisi raivattujen peltojen tukikäytäntöjä ja muuttaisi vuokrasääntelyä. Selvitys esittää myös näennäisviljelyn tukemisesta luopumista: tuen ehtona olisi riittävä määrä myyntituottoja viljelystä. Viime kesäkuussa käynnistyneen selvitystyön tavoitteena on ollut selvittää keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja tulevaisuuden laadukkaan ruuantuotannon turvaamiseksi. Selvitystyön tavoitteena oli saada maatalouteen 500 miljoonaa euroa lisää yrittäjätuloa. Karhisen selvityksessä oli hyvin paljon myös muita ehdotuksia maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Karhinen esittää esimerkiksi omaa liputuspäivää suomalaiselle ruuantuottajalle.