Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Soveltuvuuskokeesta nolla pistettä – silti voit päästä terveysalan koulutukseen ja työpaikalle harjoittelemaan

Lähihoitajatutkinnosta poistuivat karsivat soveltuvuuskokeet vuonna 2015. Sen jälkeen monet koulut ovat luopuneet kokonaan soveltuvuuskokeiden teettämisestä taloudellisista syistä. Ammattikorkeakouluilla on valta päättää pääsykokeistaan, joten pääsykriteerit esimerkiksi sairaanhoitajakoulutukseen vaihtelevat oppilaitos- ja paikkakuntakohtaisesti. Opetushallituksen tämänhetkisen linjauksen mukaan koulutukseen hakija voi saada soveltuvuuskokeesta lisäpisteitä, mutta sen perusteella ei voida karsia pois edes niitä hakijoita, jotka ovat saaneet kokeesta huonoimman tuloksen, nolla pistettä. Ammattiliitot Tehy ja Super ovat ilmaisseet kantansa; sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin on saatava valtakunnallisesti yhtenäiset, pakolliset ja karsivat soveltuvuuskokeet. Ei ole kenenkään etu, että alalle soveltumaton henkilö valitaan opiskelemaan ammattiin, jonka pariin hän ei työllisty ainakaan pitkäaikaisesti. Lisäksi sekä lähihoitaja- että sairaanhoitajakoulutuksessa oppiminen tapahtuu osittain työpaikoilla hoitoalan ammattilaisten ohjauksessa oikeiden potilaiden ja asiakkaiden parissa. Soveltuvuuskokeiden puuttuminen ja niiden vaihtelevuus näkyvät työssäoppimisjaksoilla. Alalle soveltumattomalla opiskelijalla saattaa olla puutteita vuorovaikutustaidoissa tai kokonaisuuksien hahmottamisessa. Toisinaan ongelmana on motivaation puute, joka näkyy työaikojen laiminlyömisenä tai vastuunoton puuttumisena. Lisäksi oppilaitoksista tullaan työpaikoille yhä hatarammin perustiedoin, koska lähiopetusta on vähennetty. Työpaikkojen vastuu opettamiseen kasvaa. Käytännössä laajan ja perusteellisen teoriatiedon opettaminen käytännön töiden ohella vaatii työpaikkaohjaajilta resursseja ja osaamista. Työpaikkaohjaajien tulee ottaa vastuu myös opiskelijoiden toimista potilas- ja asiakasturvallisuuden vaarantumatta missään vaiheessa. Jos alalle soveltumattomia opiskelijoita pääsee enenevässä määrin kouluttautumaan soveltuvuuskokeiden puuttuessa, kyseiset opiskelijat kuormittavat myös sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja. Koulutuksen laadun parantamisen ohella on tärkeää, että sosiaali- ja terveysalan laajalla työkentällä työskentelee tulevaisuudessa riittävä määrä koulutettua henkilöstöä. Tilanteet, joissa työntekijöitä on liian vähän tai heidän työtaakkansa on liian suuri, ovat aina riski potilas- ja asiakasturvallisuudelle. Kun kartoitetaan henkilöstön riittävyyttä, tulisi mitoitukseen laskea ainoastaan välitöntä asiakastyötä tekevät koulutetut hoitoalan ammattilaiset. Pelkkä henkilökunnan määrä suhteessa asiakkaiden määrään ei kerro koko totuutta hoidon laadusta vaan sitä arvioitaessa tulee huomioida potilaiden avun tarpeen määrä ja erityistarpeet.