Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Välikysymyskeskustelu: Hallitus lupaa pikaisesti lisää rahaa vanhuspalvelulain valvontaan, lakiuudistuksen valmistelu seuraavalle hallitukselle alkaa

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi keskiviikkona eduskunnassa opposition välikysymykseen vanhusten hoidon tilasta. Saarikon mukaan laiminlyönnit vanhusten hoidossa ovat olleet mahdollisia, koska on oletettu jokaisen, myös kuntien, tekevän oman työnsä lakien ja ohjeiden mukaisesti. –Olemme luottaneet, että palveluntuottajien - yksityisen ja julkisen - omavalvonta toimii. Olemme tilanteessa, jossa tavallisesta poiketen jotkut valvontakohteet eivät ole riittävästi ja systemaattisesti reagoineet valvontaviranomaisten arvioihin ja ohjaukseen. Vaadittujen muutosten sijaan hoivapalveluissa toiminta on jatkunut tavalla, joka ei ansaitse arvostustamme. Emme anna sijaa yhteiskunnassamme ahneudelle tai välinpitämättömyydelle. Saarikko muistutti, että ikäihmisten oikeuksien vahvistamiseen on eduskunta myöntänyt 250 000 euron lisämäärärahan, jolla on juuri palkattu lisää kaksi vanhusten oikeuksien asiantuntijaa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan. Sen lisäksi hallitus valmistautuu Saarikon mukaan tuomaan eduskunnalle pikaisella aikataululla lisätalousarvioesityksen lisäresursseista valvontaviranomaisille. Lisää työntekijöitä ja rahaa Saarikko kiisti, että vanhuspalvelulain muutokset vuonna 2017 olisivat olleet heikennyksiä. –Käytännössä kunnille annettiin tuolloin mahdollisuus määritellä ikäihmisten palveluiden järjestämiseen tarvitsemansa erityisasiantuntemus tarpeiden mukaisesti. Lakiesitystä sitovasta hoitajamitoituksesta hallitus ei enää tuo tällä vaalikaudella eduskuntaan, mutta valmistelu vanhuspalvelulain uudistamiseksi alkaa. Saarikko kertasi mitä mitoitusvaatimuksen asettaminen 0,7:ään hoitajaan yhtä asiakasta kohden merkitsee. Se on arviolta 4200 uutta työntekijää ja lisää ympärivuorokautisen hoidon menoja arviolta 200 miljoonalla eurolla välittömästi sekä väestön vanhetessa vielä lisää. –Tällaista määrää osaavaa henkilöstöä ei ole työmarkkinoilla odottamassa, ja lisäksi suuri määrä lähihoitajia ja sairaanhoitajia on eläköitymässä tulevina vuosina. Saarikko muistutti myös, että vanhustenhoidossa ei saada joutua tilanteeseen, jossa kotihoidosta joudutaan siirtämään henkilöstöä ympärivuorokautiseen hoitoon, koska se ajaisi kotihoidon palvelut ongelmiin. Saarikko muistutti, että sote-uudistus antaa lisää mahdollisuuksia ongelmien ratkomiseen. –Keskeisintä on vahva palveluiden järjestäjä maakunta, joka pystyy huolehtimaan pieniä kuntia huomattavasti paremmin järjestämisvastuustaan, palvelujen ohjauksesta ja kilpailuttamisesta sekä tuottajien valvonnasta. Marin ryöpytti Orpoa Sdp:n varapuheenjohtaja Sanna Marin pitää epäkunnioittavana tapaa, jolla valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on vanhustenhoidosta puhunut. –Lillukanvarsista ja desimaaleista puhuminen on loukkaavaa suomalaisia ikäihmisiä, heidän omaisiaan sekä kaikkia vanhustenhoidon ammattilaisia kohtaan, Marin sanoi eduskunnan välikysymyskeskustelussa. Marin kertasi, että vuonna 2012 ikäihmisten hoitoa haluttiin parantaa ja laadittiin historiallinen vanhuspalvelulaki. Silloinen peruspalveluministeri Maria Guzenina (sd.) esitti, että lakiin kirjataan 0,7 työntekijän sitova mitoitus ympärivuorokautiseen hoitoon. –Mitoitus jäi tuolloin kirjaamatta pääministeripuolue kokoomuksen vaatimuksesta. Mikä on kokoomuksen kanta? Kun Esperi Caren törkeydet ja suomalaisten ikäihmisten epäinhimillinen kohtelu paljastuivat, kaikki puolueet, paitsi kokoomus, ilmoittivat kannattavansa hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin. Viikossa ehti kuitenkin tapahtua paljon ja Marinin mukaan näytti siltä, että seitsemän vuoden vastustuksen jälkeen myös kokoomuksen silmät olivat avautuneet. Tämän jälkeen kuitenkin saatiin lukea, ettei kokoomus kannatakaan numerollisen hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. –Kysynkin, mikä on hallituspuolue kokoomuksen ja Petteri Orpon kanta tänään? Mitä tarkoittaa mitoitus, joka ei ole numero? Riippumatta siitä, mitä kokoomus tänään tai mahdollisesti huomenna ajattelee, nyt on Marinin mukaan ratkaisujen aika. –Mikään yksittäinen puolue tai monikansallinen yritys ei voi, eikä saa pitää panttivankina Suomen eduskuntaa. Marinin mukaan lailla on varmistettava, että ikäihmisten hoito toteutuu ihmisarvoisella tavalla ja että hoitajamitoituksen lähtökohtana ovat aina asiakkaat tarpeineen. – Mitoituksen taso tulee määritellä asiakkaiden fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja palvelujen tarpeen pohjalta. Tilanteita, joissa mitoituksen on jo lähtökohtaisesti oltava 0,7:n vähimmäismitoitusta korkeampi, ovat esimerkiksi vaikeasti muistisairaiden ja saattohoidossa olevien henkilöiden hoito. "Sote pahentaa ongelmia" Marinin mukaan hallituksen sote- ja maakuntamalli ei paranna haavoittuvassa asemassa olevien kuten ikäihmisten, vammaisten tai lastensuojelun asiakkaiden tilannetta. –Päinvastoin. Sosiaalipalvelut on käytännössä unohdettu tulevista sote-keskuksista, eikä palvelujen saumattomuus ja yhden luukun periaate tule toteutumaan esitetyllä mallilla. –On arvioitu, että uudistukselle asetettu 3 miljardin säästötavoite toteutetaan lopulta palveluiden laatua heikentämällä ja että kohde olisi nimenomaan sosiaalipalvelut, Marin sanoi.