Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tamperelaismies todisti aitiopaikalta, kun isokokoinen lintu nautti rusakkoa aamiaiseksi Raholassa – Täytyykö lemmikit suojata merikotkalta?

Tamperelainen Tarmo Nylund kohtasi aamulenkillä tammikuun lopulla hätkähdyttävän näyn. Vähän puoli kahdeksan jälkeen Raholan Risuharjunpuiston jääkentän vieressä isokokoinen lintu pisteli rusakkoa poskeensa kaikessa rauhassa. Nylund katseli toimitusta kolmen metrin päästä. –Se oli iso rusakko, jota lintu repi palasiksi. Vähän aikaa siinä katselin. Se tuijotti takaisin ja levitteli uhkaavasti siipiään, mutta ei pelännyt minua, Nylund muistelee. Lintu oli kookas ja kauttaaltaan tumman sävyinen. Nylund arvioi, että se saattoi olla merikotka tai kanahaukka. Nisäkäs kelpaa evääksi Lintu saattoi olla merikotka, kanahaukka tai esimerkiksi maakotka, arvioi suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki WWF:ltä. Merikotka on yleistynyt Pirkanmaalla viime vuosina. Lintuharrastajat raportoivat tammikuun aikana kahdesta merikotkahavainnosta Tampereella. Toisessa tapauksessa lintu kaarteli Ylä-Villilästä kohti keskustaa ja toisessa kiiti reippaassa matkalennossa Tammelantorin yli. –Vaeltavia merikotkia on viime vuosina nähty ravinnon haussa erityisesti Pyhäjärvellä, Niinimäki sanoo. Suurimmillaan Pyhäjärvellä on tavattu useiden kymmenien merikotkien parvia. –Parvi muodostuu enimmäkseen nuorista yksilöistä, jotka kuljeskelevat ympäriinsä ja etsivät ravintoa. Yksi ravinnon muoto on talvikalastajien jäälle heittämät kalat. Jos lintu oli merikotka, se oli todennäköisesti nuori, korkeintaan viiden–kuuden vuoden ikäinen. Merikotkalla on useita nuoruusvaiheen pukuja, jotka ovat tummanruskean sävyisiä. Nokkakin on vielä silloin tumma. Merikotka syö nisäkkäitä, vaikka sen pääravintoa avoveden aikaan ovat kala ja vesilinnut. –Harvinaislaatuisempi eväs kelpaa merikotkalle silloin, kun merenlahdet ovat jäässä, vesilintuja on vähemmän, eikä haaskojakaan löydy, Niinimäki kertoo. Koiriakin metsästänyt Julkisuudessa on raportoitu joitain tapauksia, joissa merikotka on hyökännyt tai sen on epäilty hyökänneen lemmikkikoiran kimppuun. Merikotkan on uutisoitu käyneen myös poronvasojen kimppuun. Niinimäki kertoo itsekin kuulleensa vastaavaa, vaikka se harvinaista onkin. Merikotka on luonteeltaan säyseä, jopa arka lintu. Niinimäen mukaan ei ole mitään syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin lemmikkien suojelemiseksi merikotkalta. –Ei ole poissuljettua, että merikotka koiran kimppuun kävisi. En kuitenkaan pidä riskiä suurena. Merikotkan siipien väli on 190–240 senttimetriä. Lintu painaa 3–6 kiloa . Naaraat ovat suurempia kuin koiraat. Aikuiset merikotkat elävät pariskuntina, jotka pysyvät omilla reviireillään. Pesäpuita on muutama , joita linnut käyttävät vuorovuosin. Soidinmenot ovat parhaillaan käynnissä. Muninta alkaa helmi-maaliskuussa. Poikaset kuoriutuvat huhti–toukokuussa ja lähtevät pesästä heinäkuussa.