Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Onko oikeusturva vaarassa? Hovioikeudet edellyttävät yhä useammin valituslupaa, ja juttumäärät ovat pudonneet

Hovioikeudessa käsiteltävien juttujen määrä on laskenut sen jälkeen, kun jatkokäsittelyluvat otettiin käyttöön. Erityisesti laajojen riitajuttujen käsittelymäärät ovat hovioikeudessa pudonneet. Asia ilmenee oikeusministeriössä tammikuussa valmistuneesta selvityksestä. Vuodesta 2011 lähtien oman juttunsa käsittely hovioikeudessa alkoi edellyttää osassa tapauksista valituslupaa. Käytännössä hovioikeudessa arvioidaan varsinaista pääkäsittelyä kevyemmin, onko jatkokäsittelyyn aihetta. Vuonna 2015 jatkokäsittelylupaa vaativien juttujen piiri laajeni entisestään. Nykyisin rikosjutuissa lupa vaaditaan, jos rikoksesta on tuomittu alle 8 kuukautta vankeutta. Jatkokäsittelyn piirissä on tällä hetkellä noin kolme neljästä kaikista hovioikeuteen tulevista jutuista. Käytännössä lupaa arvioidaan, jos jutusta saatu tuomio on lyhyt. "Kynnys täystutkintaan on matalalla" Juttumäärän lasku voi oikeusministeriön mukaan johtua muustakin kuin siitä, että niiden jatkokäsittelylupia vaaditaan yhä useammin. Rikollisuuden lasku selittää laskusta osan, mutta osin myös se, että poliisin sakotusoikeutta on laajennettu niin, ettei kaikkia rikoksia käsitellä käräjäoikeudessa ollenkaan. Kuluneella hallituskaudella on myös korotettu oikeudenkäyntimaksuja. Käräjäoikeuksissakin ovat juttumäärät laskeneet, ja koska hovioikeudet ovat valitustuomioistuimia, niissä käsiteltävien juttujen määrä riippuu suoraan käräjäoikeuksien juttumääristä. Jatkokäsittelyluvilla pyrittiin myös ohjaamaan hovioikeuksien ajankäyttöä ja resursseja. Lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen oikeusministeriöstä arvioi, että jatkokäsittelyluvat ovat osaltaan voineet vaikuttaa juttumääriin, mutta ne eivät selitä laskevaa määrää täysin. –Tämä on tehty niin, että kynnys täystutkintaan on matalalla, Leppänen sanoo. Juttujen käsittelyajat ovat lyhentyneet Laskevista juttumääristä huolimatta oikeusministeriössä ollaan tyytyväisiä jatkokäsittelylupien käytön seurauksiin. Jatkolupien käyttö on oikeusministeriön selvityksen esimerkiksi lyhentänyt hovioikeusjuttujen käsittelyaikoja. Lisäksi hovioikeudessa puitavien juttujen muutossuhde on pysynyt kuluneina vuosina samana. Hovioikeuteen edenneistä käräjäratkaisuista vajaa kolmannes muuttuu oleellisesti alkuperäisestä. Suhde ei selvityksen mukaan ole muuttunut, vaikka arviointijakson aikana jatkokäsittelylupamenettely otettiin käyttöön ja kertaalleen laajennettiin. –Jos prosenttiosuuksien muutoksissa olisi tapahtunut heilahduksia, voisi päätellä, että lupia ei myönnetä sellaisissa asioissa, joissa vanhan järjestelmän mukaan olisi käräjäoikeuden ratkaisu mennyt nurin, Leppänen sanoo. Toisin kävin Leppäsen mukaan aluksi Ruotsissa, kun vastaava järjestelmä otettiin käyttöön. Tämä on voinut tarkoittaa, ettei jatkokäsittelyyn ole myönnetty lupaa, vaikka aihetta olisi voinut olla. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttö on kuitenkin Suomessa johtanut siihen, että korkeimpaan oikeuteen osoitetut valituslupapyynnöt ovat lisääntyneet. Käräjäoikeuden ratkaisun jatkokäsittelyyn täytyy usein pyytää lupa. Lokakuusta 2015 luvan saantia on lähtökohtaisesti sovellettu riita- ja hakemusasioihin. Rikosjutuissa jatkokäsittelylupaa ei vaadita, jos jutusta on tuomittu 8 kuukautta vankeutta tai enemmän. Hovioikeuden lupa on myönnettävä, jos on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisua eikä sitä voi arvioida ilman jatkokäsittelyä. Lupa pitää myöntää myös, jos jutulla voi olla vaikutusta oikeuskäytäntöön. Juttu voidaan käsitellä myös muusta syystä. Ministeriön mukaan eniten kielteisiä jatkokäsittelylupia annettiin Itä-Suomen hovioikeudessa ja vähiten Vaasan hovioikeudessa vuonna 2017. Hovioikeuden päätökseen voi vielä pyytää valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.