Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Helmikuun arkimiehellä on kuusi haareminaista

Nyt helmikuussa kaiken reissaamisen ja keekoilun jälkeen on kyllä ehdottomasti kiihottavinta olla ihan tavallinen arkimies. Kun lapset ovat lähteneet huushollista ja naapurit elävät naapuritaloissa (hyvä järjestely!), voi ihan rauhassa keskittyä omaan haaremiinsa. Ei tarvitse välttää meteliä tai tyytyä kuiskailuun, vaan ihan reteesti työntää pökköä pesään tai klapia hormiin, vai kuinka tämän asian nyt suoremmin sanoisi. Ihan tekee välillä mieli huutaa onnesta. Intian keisari Udayamalla oli 400-luvulla eaa. noin 16 000 naisen haaremi. Meikäläiselle köyhälle miehelle riittää kuusi. Ensin on tämä pitkäaikaisin valide sultan tai haseki, jonka monet teistä lukijoista tuntevatkin, mutta sitten on nämä niin sanotut huonenaiset, joita olen aiemmin pitänyt tämmöisenä perhepiirin pikku yksityisseikkana, mutta ehkäpä näin kylmänä talvena heistäkin voi puhua. Näitä on viisi. Kaikki he ovat erilaisia, niin ulkomuodoltaan kuin sielultaan. Vanhin heistä, Valkoinen Leidi, on uhkea ja näyttävä ilmestys. Näin miesten kesken sanottuna Leidi on hidas syttymään, mutta kun se alkaa lämmetä, hehkua riittää pitkään. Sitten on tämä taiteellinen, boheemi Runotar. Olen antanut sille paljon lahjoja vuosien varrella. Se tykkää koristautua ja antaa ulospäin jatkuvasti viestiä naiseudestaan. Mitä sieluun tulee, se alkaa olla jo hiukan hatara. Luulen, että vuodet ovat murentaneet sen sisintä ja siksi kohtelenkin sitä erityisellä huolella, eikä se ole vielä koskaan hylännyt minua. Kyllä elämä haaremisulttaanina on talvipakkasilla mojovaa. Joku voisi sanoa, että onpa se nyt macho näin metoo aikoina. Mutta minä sanon, että oikeasta rehellisestä lämmöstä pitävät kaikki. Siitähän tässä on kyse. Ja mitä siinä on pahaa, jos saa pesän oikein kunnolla hehkumaan. Ei muuta kuin parrua piisiin niin talvi taittuu muikeasti. Kun oikein uunista ulos tullaan, niin on selvää, että ei se ole miehen vika jos tykkää näistä puuhista. Aina voidaan vaihtaa rooleja, sanon usein hasekille kun hän valittaa aamiaismunien paistamisen työteliäisyydestä. Sitä paitsi nainen tämän ajatuslinjan aloitti, sen voi arkimies jopa todistaa. Pari vuotta sitten meille muutti solakka kaunokainen. Hopeatyttö. Hämmästyin sen tehokkuutta. Se kiihtyy kuin raketti ja kun kostealla sormella kokeilee sen uumaa niin oikein sihahtaa. Sitä kun hoitelee, niin toivoo, ettei kesää tulisikaan. Ja sitten on vielä pari muuta, mutta mitä lähemmäs makuuhuonetta tullaan, niin sitä vähemmän niiden kanssa tulee puuhailtua. Kun siellä on siten muut lämmön lähteet. Ja niistä ei puhuta Sandbergin Pekan kanssa. Kirjoittaja on Pispalassa asuva muusikko ja verbaalinen akrobaatti. Mutta mitä lähemmäs makuuhuonetta tullaan, niin sitä vähemmän niiden kanssa tulee puuhailtua.