Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Kielen seksismeistä pitää pyrkiä irti – ammattinimikkeet ovat hyvä alku, mutta muutakin tarvitaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esittelee kevään mittaan suositukset siitä, miten eri ammatteja pitäisi nimittää ilman, että niihin sotketaan mukaan sukupuola. Asiasta kerrottiin Sunnuntaisuomalaisen jutussa (3.2.), jossa haastateltiin Tasa-arvotiedon keskuksen kehittämispäällikköä Reetta Siukolaa . THL ei toki ole ennennäkemättömällä asialla. Ammattinimikkeiden muuttamista sukupuolineutraaleiksi ovat edistäneet esimerkiksi Kotimaisten kielten keskus vuonna 2007 ja Euroopan neuvosto jo viime vuosituhannen puolella. Aamulehti teki linjauksensa syksyllä 2017: päätimme luopua mies- tai naispäätteisistä sanoista, jotka kuvaavat työtehtäviä. Enää ei ole pelkästään yhdelle sukupuolelle varattuja ammatteja. Tasa-arvoa kohti on menty työelämän käytännöissä, miksei siis mentäisi myös kielessä? Tiistaina julkistettiin Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tanen kustantama ja Mila Engelbergin työstämä kirja Miehiä ja naisihmisiä – suomen kielen seksismi ja sen purkaminen . Kirja on hyödyllistä luettavaa kaikille kieltä käyttäville, ei pelkästään viestintävälineille ja viranomaisille, vaikka nämä ovat monella tavalla avainasemassa suomen kielen ajanmukaistamisessa. Se nimittäin saa huomaamaan, miten syvälle sukupuolittuneisuus on kieleemme juurtunut, ja miten etenkin tarpeeton maskuliinisuus on viime aikoina enemmänkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Yhä kuulee käytettävän sellaisia sanontoja kuin ”miehen sana” tai ”kesti sen kuin mies”. Sosiaalisessa mediassa törmää poliitikkoihin, jotka tölvivät toisia poliitikkoja kuvaten näitä ”neitimäisiksi”. Yllättävää viimeaikaisessa kehityksessä on se, että suomi on kuitenkin lähtökohtaisesti sukupuolineutraalimpi kieli kuin monet muut. Meillä ei substantiivien eteen lisätä feminiiniseksi tai maskuliiniseksi luokiteltuja artikkeleita. Meillä ei ole yksikön kolmanteen persoonaan kuin yksi pronomini ”hän”, kuten esimerkiksi englannin naiseen viittaava ”she” ja miestä tarkoittava ”he”. Kun THL saa keväällä sukupuolitietoisen viestinnän ohjeensa julkaistuksi, niihin toivottavasti paneudutaan virastoissa, järjestöissä ja mediassa. Aamulehti on tehnyt työtä helppotajuisten uusien termien tunnistamiseksi. Kokemuksemme ja työmme tulokset ovat käytettävissä suomen kielen järkevän uudistumisen hyväksi.