Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Alamäkiluistelu syntyi energiajuomayhtiön näytöslajiksi – tulevaisuudessa sen haluttaisiin olevan olympialaji, vaikka jo suorituspaikoista on huutava pula

Energiajuomayhtiö Red Bullin alamäkiluistelusirkus vieraili ainakin toistaiseksi viimeistä kertaa Suomessa viime viikonloppuna. Moni perinteisen urheilulajin puuhamies saattoi seurata kilpailua hieman kateellisena: historiaton näytöslaji houkutteli Jyväskylän Laajavuoreen tuhansia katsojia, vaikka lämpömittari näytti 13 pakkasastetta. Energiajuomajätti antoi samalla näytteen siitä, mitä kohti urheilun tapahtumatuotannot ovat matkalla. Monikameratekniikkaa, liikkuvaa kuvaa lukuisilta skriineiltä, selostusta, musiikkia ja lyhytkestoisia, intensiivisiä kilpailusuorituksia, missä kaksinkamppailun ja vaaran elementit ovat alati läsnä. Näyttävät videot, sosiaalisen median tehokas hyödyntäminen ja ylipäätään nykyaikainen markkinointiviestintäosaaminen ovat alamäkiluistelun tavaramerkkejä, kiitos Red Bullin. Kun energiajuomayhtiön rahat ja osaaminen otetaan pois, niin mitä jää jäljelle? Mikä on alamäkiluistelun kohtalo Suomessa? –Ei tämä kuolinisku ole. Meillä on Suomessa kaksi rataa, Jyväskylässä ja Rautalammilla. Niissä järjestetään Suomen cupin osakilpailuita ja muuta toimintaa. –Onhan lajimme tilanne nurinkurinen, kun teemme asiat tavallaan väärin päin. Ensin alamäkiluistelu oli vain näytöslaji, millä ei ollut lainkaan suorituspaikkoja Suomessa tai missään muuallakaan. Nyt yritämme kuitenkin luoda pikkuhiljaa lajin ympärille normaalin rakenteen, Suomen alamäkiluisteluliiton puheenjohtaja Arttu Pihlainen sanoo. Liitto ensimmäiseksi Suomeen Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, mihin perustettiin alamäkiluisteluliitto. Vuosi oli 2015. Kansainvälinen lajiliittokin perustettiin vasta sen jälkeen. Mikä on realistinen arvio lajin tulevaisuudesta? –Ei tästä massalajia tule ikinä, mutta ehkä sellainen moderni versio mäkihypystä on hyvä tavoite. Alamäkiluistelu on hyvä tv-laji, siinä tapahtuu koko ajan. Lajin seuraaminen ei vaadi asiantuntemusta, kuten vaikkapa lumilautailu hyppyineen ja niistä saatavine pisteineen vaatii. Meidän lajissa voittaja on se, joka ensimmäisenä ylittää maaliviivan. –Haaveena on, että joskus tulevaisuudessa alamäkiluistelu voisi olla olympialaji. Ihan ensiksi pitää kuitenkin saada luotua harrastuspaikkoja ympäri maailmaa, Pihlainen toteaa. Jääkiekkotausta auttaa 22-vuotias Mirko Lahti piti Jyväskylän MM-osakilpailussa yllä lajin suomalaisia menestysperinteitä. Hän sijoittui yli sadan kilpailijan joukossa toiseksi. Myös MM-yhteispisteissä Lahti on toisena. Lahdella on jääkiekkotausta, kuten lähes kaikilla alamäkiluistelijoilla. Lahti pelaa edelleen jääkiekkoa, 3. divisioonatasolla Mäntsälän Jää-Tiikereissä. Alamäkiluistelussa Lahti on voittanut kaksi nuorten maailmanmestaruutta. Neljä kilpailijaa kerrallaan laskee jäädytettyä kourua pitkin ja ensimmäisenä maalinlinjan ylittävä voittaa. Radalla on hyppyreitä ja jyrkkiä mutkia. Kilpailijoiden vauhti voi nousta 80 kilometriin tunnissa. Kamppailu kuuluu lajiin, mutta repiminen, töniminen ja muu toisen kilpailijan tahallinen hidastaminen on kielletty. Vuosina 2001–2009 maailmanmestaruus ratkaistiin yhdessä kilpailussa, vuodesta 2010 lähtien sarjamuotoisesti. Suomalaisista maailmanmestaruuteen ovat yltäneet miehissä Miikka Jouhkimainen ja Arttu Pihlainen, naisissa Salla Kyhälä ja nuorissa Miro Lahti. Suomessa on kaksi alamäkiluistelurataa. "Ei tästä massalajia tule ikinä, mutta ehkä sellainen moderni versio mäkihypystä on hyvä tavoite. Alamäkiluistelu on hyvä tv-laji, siinä tapahtuu koko ajan." Arttu Pihlainen Alamäkiluisteluliiton puheenjohtaja