Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Parkanon junaturman syy on selviämässä

Sunnuntaina Parkanossa junan ja rataa puhdistaneen kaivurin törmäys oli todennäköisesti inhimillinen virhe. Kauhallisella harjalla työskennelleellä kaivinkoneen kuljettajalla oli lupa toimia vain ykkösraiteella, jolle Parkanossa pysähtyvät junat tavallisesti siirtyvät pääradalta. Ohittava juna meni kakkosraidetta, joka on päärata. –Hänellä oli ratatyölupa vain ykkösraiteelle, ei millekään muulle raiteelle. Kakkosraiteelle hänellä ei koneineen ollut mitään asiaa. Pääraidetta kulkevaa ja asemaa ohittavaa junaa ei siten tarvitse ilmoittaa erikseen työntekijälle. Tutkimme, miten koneen puomi kääntyi vahingossa väärälle raiteelle juuri, kun pohjoiseen menevä juna oli ohittamassa, rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin toteaa. –Törmäyksessä oli onnea, että irronnut kauha lähti toiseen suuntaan, eikä esimerkiksi päin ohjaamoa. Kauha harjoineen irtosi ja lensi kymmeniä metrejä junan kulkusuunnasta vasemmalle. Junan vasemmasta etukulmasta irtosi katteen palasia, itse veturi ei muuten vahingoittunut. Se pystyi peruuttamaan asemalle odottamaan toista veturia. Kenellekään kyydissä olleille tai kaivurikuljettajalle ei tullut vammoja. Kaivuri pysyi pystyssä ja kuski saattoi ajaa sen pois radalta. Lumipyryn takia useat junat olivat sunnuntaina myöhässä aikataulusta jo ennen törmäystä, niin myös aikataulun mukaan kello 12 Tampereelta pohjoiseen kulkeva juna. Onnettomuus myöhästytti kaikkia Suomen pääradan junia. Parkanon asemaa ohittava juna saa ajaa täyttä vauhtia, 200 kilometriä tunnissa. Junan kuljettajan kertoman, epävirallisen arvion mukaan juna ajoi noin 150 kilometrin tuntivauhtia törmäyshetkellä, sankassa lumipyryssä. Törmäyspaikka on vajaat 400 metriä Parkanon asemarakennuksesta pohjoiseen, jossa ykkös- ja kakkosraiteen välissä oleva suoja-aita päättyy. –Veturissa on niin sanottu musta laatikko, josta saamme selville junan liikkeet ja nopeudet. Radan ohjausautomatiikka pysäyttää junan, jos sen raiteella on toinen juna tai kunnostuskalustoa. Siten junat eivät voi Suomessa törmätä, vaikka kuljettaja ei havaitsisi estettä. Myös opastimeen syttyy punainen valo kilometri ennen asemaa, VR:n turvallisuusjohtaja Jari Hankala kertoo. –IC-juna pysähtyy täydestä vauhdista vasta 1 300–1 500 metrin päässä. Keli vaikuttaa jarrutusmatkaan. Vielä 180 kilometriä tunnissa kulkeva juna tarvitsee noin kilometrin pysähtyäkseen.