Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Yksinäinen tätini asui arvostetussa hoivakodissa, jonne pääsi usean kuukauden odotuksen jälkeen – Löysin hänet lattialle pudonneena useasti

Luettuani kauhutarinoita täysissä vaipoissaan makuutettavista ja tylysti kohdelluista vanhuksista en enää ihmettele, että yksikään järjissään vielä kotona kituuttava vanhus ei halua muuttaa niin sanottuun tehostettuun palveluasuntoon. Mielikuva niistä on, että ne ovat enää vain saattohoitoa varten elämänhallintansa menettäneille. Toivon, että olen väärässä. Jokaisella Suomemme rakentaneella ihmisellä on arvo, vaikka hän kykenisi enää vanhan laulun mukana muodostamaan sanoja. Tai, että hän herää vain hetkiksi sanomaan muutaman sanan, kuten hyvän ystäväni hiljattain menehtynyt äiti. Kun hallitus päätti, että laitoshoidosta luovutaan, kunnat laitettiin mahdottoman yhtälön ratkaisijaksi. Olen lukenut puistattavia kodinhoitajien kertomuksia. He juoksevat minuuttiaikataululla ehtimättä yhtään kuunnella kotinsa vankina asuvaa yksinäistä vanhusta, ehtimättä tehdä edes välttämättömät asiat. Riittämättömyys on hirveä tunne missä työpaikassa tahansa. Siinä kokee aika pian olevansa haamu. Olen nähnyt vuodatuksia omaisilta, miten iäkäs jää kerta toisensa jälkeen kotiinsa oman onnensa, pikemminkin onnettomuuden nojaan. Hoitaja käy, ruuan tuoja käy, turvaranneke on, mutta onko turvaa oikeasti? Ystävät ovat kuolleet tai itsekin siinä kunnossa, että vieraita käy harvoin, jos ollenkaan. Lapset perheineen ovat työn takia kaukana. Yksinäinen tätini halvaantui osittain aivoinfarktista, nukahti päiväunille ja totesi herättyään, että nyt on aika ottaa aamulääkkeet. Usein kolmannet sinä päivänä. Arvostetussa hoitokodissa - jonne pääsi usean kuukauden odotuksen jälkeen - löysin hänet lattialle pudonneena useasti. Mitenkään Esperi Caren tai Attendon joitakin mokanneita hoitokoteja puolustelematta, miten voi olla mahdollista, että niiltä ja muilta yksityisiltä aluehallintovirasto voi vaatia korkeampaa hoitajamitoitusta kuin kunnallisilta? Yksityisillä se on 0,6-0,75 hoidettavaa kohden, kunnallisissa vähintään 0,5. Miksi kunnallisessa hoivakodissa avi sallii esimerkiksi 100 asukasta, mutta yksityiselle samaan tilaan vain 60? Pirkanmaalainen kansanedustaja totesi kirjoituksessaan, että muutetut hoitoasunnon standardit veivät vanhushoidon kustannuskierteeseen. Mutta kuka lobbasi ne standardit, joiden takia yksityiset rakentavat koko ajan uusia hoivakoteja, eivätkä kunnat siihen rahapulassa pysty? Rakennusteollisuusko? THL:n tutkimus keväältä 2018 kertoo, että esimerkiksi Attendolla oli hoitajia/henkilökuntaa yli kunnallisten hoivakotien keskiarvon. Kikkailiko yhtiö hoitajien haamuilla, en tiedä. Tämä näyttää avin tarkastajien mielivallalta, mutta en kadehdi yhtään tarkastajia. Heitä on aivan liian vähän, ja hoivakotien kirjo on valtava. He ovat saaneet niin sanotusti laskiämpärin niskaansa. Kunnat välttelevät vastuuta, etsivät epätoivoisesti säästökohtia, eivät palkkaa sijaisia. Ne ostavat palvelut halvimman tarjouksen tehneeltä yhtiöltä. Ne myyvät kiinteistönsä yhtiölle säästääkseen kuluissa. Laatu on siinä kaupassa juhlapuhetta. Toiselta laidalta: mitä tekikään Tampere, kun se viime vuonna kilpailutti ulkoistamansa terveyskeskukset. Vain hinta ratkaisi, halvin Mehiläinen vei ne Pihlajalinnalta tämän kotikaupungissa. Laatupisteistä voi joutua markkinaoikeuteen, hinnasta ei. Kyllä, kunnilla on valvovat viranhaltijansa, mutta he eivät näköjään uskalla puuttua epäkohtiin ennen kuin ääritilanteissa, hoitovirheen pakottamana. Hys hys, on säästettävä. Hoivakoteihin saapuvat vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia. He viettävät enää pari viimeistä vuottaan niissä, kun aiemmin, kunnallisissa vanhainkodeissa he pärjäilivät monia vuosia. Iäkkäiden/hoivaa tarvitsevien määrä suunnilleen kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Miten tästä Suomi selviää? Mieleni tekee sanoa, ettei mitenkään. Eikä ollenkaan, jos vertaa Ruotsiin. Siellä vanhuksiin satsataan 1,5-kertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsalaisessa hoivakodissa vanhus saa valita kolmesta ruokalajista ateriansa. Meillä tyrkätään eteen, mitä laitoskeittiöstä tulee - maistui tai ei. Vanhuksen on nyt mentävä siihen hoivataloon, mihin kunta määrää. Siksi sote-ratkaisun on tultava hetimiten. Se tasaa hinnat ja hoitovaatimukset kunnallisille ja yksityisille palvelukodeille. Jos palvelu on huonoa, omaiset voivat viedä vanhuksensa toiseen paikkaan - valinnanvapaus pudottaa huonosti toimivat talot rivistä.