Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Valtio sijoittaa 16 miljoonaa Suomi-rataan, miljoonapanosta odotetaan Tampereeltakin – Pormestari Lauri Lyly: Seuraavaksi neuvotellaan Akaan, Nokian ja Lempäälän osallistumisesta laskun jakoon

Pääradan eli Helsinki–Tampere-radan liikennöinnin parantamiseksi ollaan perustamassa hankeyhtiö Suomi-rata. Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) sanoi perjantaina tiedotustilaisuudessa Helsingissä, että valtion täysin omistama emoyhtiö Suomen Rata oy pääomittaa Suomi-rata-tytäryhtiötä 16 miljoonalla eurolla. Muiden toimijoiden odotetaan sijoittavan hankeyhtiöön 15 miljoonaa euroa. Käytännössä nämä ovat Tampere, Vantaa ja Helsinki. –Tampereen osuutta ei ole vielä tarkasti määritelty. Se selviää kuntien välissä keskusteluissa, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly . Lylyn mukaan keskusteluja pääomittamisesta käydään myös muiden tahojen, kuten Finavian kanssa. Lyly myös uskoo, että hankeyhtiö kiinnostaa ainakin Hämeenlinnaa. Lylyn mukaan hankeyhtiön pääomittamista koskeva asia pyritään tuomaan Tampereen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi maaliskuussa. Keskusteluja hankeyhtiöön osallistumisesta aletaan Lylyn mukaan käydä myös esimerkiksi Akaan, Lempäälän ja Nokian kanssa. –Toivon, että seutukunnassa voidaan aloittaa keskustelu, miten pääomitus jyvitetään kuntien kesken, Lyly sanoo. Liikkeelle julkisten toimijoiden kautta Pirkanmaan elinkeinoelämän kanssa rahoituksesta ei Lylyn mukaan ole suuremmin keskusteltu, koska hankeyhtiö lähtee liikkeelle julkisten toimijoiden kautta. Suomi-radan kehittämisen kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa, josta lentoradan osuus on noin 2,65 miljardia euroa. Bernerin mukaan Suomi-rata, on 20 vuoden kuluttua valmistumisestaan omistajilleen positiivista tulosta tekevä yhtiö. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi perjantaina tiedotustilaisuudessa Helsingissä, että hankeyhtiöt voidaan perustaa vielä kevään aikana. Omat hankeyhtiöt ollaan perustamassa Turun tunnin junaa, kalustoyhtiötä ja Rail Baltica -yhtiötä varten. Lylyn mukaan Suomi-radan yleissuunnittelu pitää saada nopeasti liikkeelle, jotta seuraavassa vaiheessa voidaan hakea myös muuta rahoitusta. Tähtäimessä on EU-rahoitus ja kotimaisten eläkeyhtiöiden rahat. Yleissuunnittelun jälkeen alkaa ratasuunnittelu. Orpon mukaan on tehtävä kaikki työ, että EU-rahaa rataverkon kehittämiseen saadaan. EU-rahan Tavoitteena on saada Suomi-radan rakentamiselle selvä tuki myös tulevan hallituksen ohjelmassa. Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme toteaa, että nähtäväksi jää, mikä on seuraavan hallituksen suhde yhtiöitettyihin ratkaisuihin. Hän on kuitenkin luottavainen. –On laajalti ymmärretty ja tiedostettu, että Suomen liikenneverkon mikään tavoite ei toteudu ilman merkittävää pitkäjänteistä rahoitusmallia, Halme sanoo.