Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tampereen yhdyskuntalautakunta ei vieläkään taivu Pispalan Punaisen tukkitien täydelliseen suojeluun – pitää suojelualuetta liian laajana

Tampereen yhdyskuntalautakunta ei Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kumoavan päätöksen jälkeenkään aio luopua Pispalan asemakaavan toteuttamisesta niin sanotun Punaisen tukkitien uoman alueella. Lautakunta palautti kaavaratkaisun uuteen valmisteluun ja linjasi kokouksessaan 29. tammikuuta, että suojeltava väylä olisi leveydeltään vain 16 metriä kaavavalmistelussa ehdotetun 19 metrin sijasta. Lisäksi lautakunta haluaa säilyttää Pulkkasaarenkadun tonttien tehokkuusluvun 0,5:ssä, mutta pudottaisi tonttitehokkuuden itäpuolella eli Saunasaarenkadun puolella 0,35:een. Tonttitehokkuusluku tarkoittaa talon rakennusoikeuden määrää, kun tontin pinta-ala kerrotaan kyseisellä desimaaliluvulla. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi viime vuoden kesäkuussa lainvastaisena Tampereen yhdyskuntalautakunnan myöntämän poikkeamisluvan, jolla Punaisen tukkitien historialliselle linjalle olisi saanut rakentaa asuinrakennuksen ja saunarakennuksen osoitteeseen Pulkkasaarenkatu 4. Pirkanmaan vuokrakodit oy:n hakemus rakentamisesta kyseiselle tontille hylättiin hallinto-oikeudessa. Ministeriö patistaa muutoksiin Pispalaan on annettu ympäristöministeriöstä kaavoituskehoitus, koska vanha kaava ei suojellut valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Kaava on siis tehtävä, mutta kysymys kuuluu, millaisin kaavaratkaisuin sen katsotaan riittävällä tavalla turvaavan kulttuuriympäristön säilymistä ollen siten lainmukainen. Äänestyspäätös lukemin 8–5 Yhdyskuntalautakunnan viikolla tekemä päätös ei ollut yksimielinen, vaan syntyi äänestysnumeroin 8–5. Lautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari Aleksi Jäntti totesi kirjallisessa palautusesityksessään, että tonttitehokkuuden pudottaminen 0,5:stä 0,3:een ei kohtelisi maanomistajia tasapuolisesti. –Yhdeksästä tontista viidellä 0,3:n tonttitehokkuus ylittyy jo nyt, sanoo Jäntti. Pispalan arvot säilyttävää ratkaisua ei voida projektiarkkitehti Minna Kiviluodon mukaan laatia viime vuosikymmeninä muodostuneen Pispalan perusteella, vaan maakuntamuseon inventoinnin arvokohteiden mukaan. Jäntin mainitsemilla viidellä tontilla ei ole maakuntamuseon inventoinneissa todettuja arvoja. "Tiedot perustuvat tehtyihin inventointeihin" 19 metrin levyinen suojeltava, rakentamaton vyöhyke on Jäntin mielestä suhteettoman laaja alue eikä perustu tukkitien todelliseen sijaintiin. –Punainen tukkitie tulisi suojella sen todelliseen sijaintiin perustuen niin, että suojelualue ulottuisi tukkitien keskilinjasta kahdeksan metriä molempiin suuntiin eli yhteensä 16 metriä leveänä kaistana. Suojeltavaksi esitetty vyöhyke perustuu projektiarkkitehti Kiviluodon mukaan maakuntamuseon laatiman rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin mukaisesti uoman eli kokonaisuuden todelliseen sijaintiin, jatkumona Punaisen tukkitien puistolle Tahmelan viertotien pohjoispuolella. –Puinen rakenne on sijainnut itäpuolen tonteilla, joka todetaan myös maakuntamuseon laatimassa arkeologisessa inventoinnissa. Molemmat inventoinnit ovat alusta asti olleet kaavan liiteaineistona, sanoo Kiviluoto. Lautakunnan esityksen mukaan suojeltava alue asettuisi itäpuolen tonteilla noin kolme metriä suojeltavien rakennusten päälle eli 16 metrin suojeluvyöhyke ei Kiviluodon mukaan ole mahdollinen tällä sijainnilla. Näin ollen suojavyöhyke kapenisi kymmenen metriä leveäksi, ja täysin itäpuolen tonteille. "Valtakunnallinen kulttuuriperintökohde" Pirkanmaan maakuntamuseo luokittelee Punaisen tukkitien uoman muuksi kulttuuriperintökohteeksi, jonka arvo on vähintään maakunnallisesti ja todennäköisesti myös valtakunnallisesti merkittävä. Projektiarkkitehti Minna Kiviluodon mukaan maakuntamuseo on Museoviraston paikallisena edustajana korkein auktoriteetti arvioimaan olemassa olevia kulttuurihistoriallisia arvoja. –Pispalan voimassa olevan vuoden 1978 asemakaavan tonttitehokkuus 0,5 on poikkeuksellisen suuri pientaloalueelle, eikä turvaa historiallisia arvoja. Korttelin 1088 väljä ja vehreä luonne ja tukkitien uoman havaittavuus eivät saa kadota, joten rakentamisen määrää ja sijoittumista tonteilla on kaavatarkastelussa arvioitu uudelleen. Minna Kiviluoto pitää hyvin todennäköisenä, että sekä Pirkanmaan maakuntamuseo että Pirkanmaan ely-keskus valittavat, mikäli Pispalan asemakaavan uudistamisen toinen vaihe etenee yhdyskuntalautakunnasta kaupunginhallitukseen ja -valtuuston nyt esitetyllä tavalla. Tampereen Pispalanharjun yli kulki vielä 1930-luvulla eriskummallinen rakennelma – Nyt historiallisesti arvokas Punaisen tukkitien uoma halutaan suojella kaavalla