Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kansallispuistojen käyntimäärät taas uuteen ennätykseen – Metsähallituksella yhä vähemmän rahaa kävijää kohden

Suomen kansallispuistoissa vierailtiin jälleen viime vuonna ennätystahtia. Metsähallituksen asiakastietojärjestelmän mukaan käyntejä laskettiin 3,17 miljoonaa, kun luku viime vuonna oli 3,10 miljoonaa. Nousu on ollut voimakasta koko 2000-luvun, sillä miljoonan kävijän raja ylittyi vasta vuonna 2002. Toisaalta myös kansallispuistojen määrä on noussut. Nykyisin Suomessa on 40 kansallispuistoa. Eniten kävijöitä kiinnosti Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, jossa käyntejä oli lähes 550 000. Yli 300 000 kävijään pääsivät Nuuksion ja Urho Kekkosen kansallispuistot. Seuraavaksi eniten kävijöitä houkuttivat Oulanka, Koli, Pyhä-Luosto, Suomen nuorin kansallispuisto Hossa sekä Teijo. Kainuun-Koillismaan suunnalla voimakkain kasvu Kansallispuistojen joukossa on kestosuosikkeja, mutta muutamissa kansallispuistoissa kävijämäärät kasvoivat huimasti edelliseen vuoteen verrattuna. Esimerkiksi Sotkamon Hiidenportissa kasvua oli lähes 60 prosenttia. Metsähallitus on alkanut myös markkinoida tiettyjen alueiden kansallispuistoja aiempaa voimakkaammin yhteisinä kokonaisuuksina. Esimerkiksi Kainuun ja Koillismaan kansallispuistoja markkinoidaan Land of National Parks -kokonaisuutena, johon kuuluvat Syöte (+29%) ja Riisitunturi (+24%) kasvattivat selvästi suosiotaan. Kansallispuistojen imu näyttää lisäävän käyntejä myös retkeilyalueilla ja muilla Metsähallituksen Luontopalvelujen kohteilla. –Syötteellä käyntimäärät ovat nousseet kansallispuiston lisäksi retkeilyalueella ja Syötteen virkistysmetsässä. Oulangan vieressä Pyhävaaran ja Valtavaaran käyntimäärät ovat nousseet tasaisesti, samoin Riisitunturin naapurin Korouoman, toteaa puistonjohtaja Sari Alatossava Pohjanmaan-Kainuun Luontopalveluista. Etelämpänä kasvu oli maltillisempaa Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan rajaseudulla puolestaan markkinoidaan Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistojen kokonaisuutta. Siellä kävijämäärä kasvoi nelisen prosenttia vuodessa. Alueelle on haettu myös Unescon Geopark-statusta, jonka järjestö voi myöntää jonkin alueen geologisten ja siihen liittyvien arvojen perusteella. Suomessa geopark-status on myönnetty aiemmin vain Rokuan kansallispuistolle. Etelämpänä kävijämääräänsä kasvatti muun muassa Kurjenrahkan kansallispuisto niin ikään noin neljä prosenttia. Puistonjohtaja Harri Karjalaisen mukaan kasvua avitti Turun paikallisliikenteen bussiyhteys kaupungin keskustasta kansallispuistoon saakka. Liikennöinti jatkuu keväällä. Pääkaupunkiseudun kansallispuistoissa kävijäliikenne vilkastui Lounais-Suomea enemmän. Sipoonkorvessa ja Nuuksiossa kasvu lähenteli kymmentä prosenttia. Budjettirahaa yhä vähemmän rahaa kävijää kohden Kun mukaan otetaan Suomen kaikkien kansallispuistojen ohella muut Metsähallituksen Luontopalvelujen kohteet, oli kävijämäärä viime vuonna lähes seitsemän miljoonaa. Kasvavista kävijämääristä ja suojelualueiden määrän lisääntymisestä huolimatta Metsähallitus kärsii pahanevasta rahapulasta. Luontopalvelujen perusrahoitus tulee valtion budjetista, ja suunta on ollut aleneva. Metsähallitus huomauttaa, että käytössä on näin ollen kävijää kohden yhä vähemmän rahaa. Tämä näkyy niin retkeilypalvelujen tarjonnassa kuin ylläpidossakin. –Tämä on erityisen harmillista siksi, että kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden kävijöiden tarpeet ovat lisääntyneet ja erilaistuneet ja kansainvälisten kävijöiden määrät kasvavat”, toteaa luontopalvelujohtaja Timo Tanninen . Hän muistuttaa viime vuonna Repoveden kansallispuistossa sattuneesta riippusillan pettämisestä. Tannisen mukaan se ei johtunut resurssivajeesta, mutta osoittaa retkeilyrakenteiden rapautumisen välillisiä seurauksia. –Kun keskeinen palvelurakenne petti, sekä käyntimäärät että yritysten matkailutulo tipahtivat. Ilman onnettomuusriskiäkin palvelurakenteen rapautuminen johtaa vastaavanlaiseen kielteiseen kehitykseen. Luontoon mennään luonnon vuoksi Metsähallituksen selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia kävijöistä kokee luontoretken tuoneen melko paljon tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Retkeilyn ja esimerkiksi luontoliikunnan suosion lisäksi se on saanut yhä uusia muotoja. Tämä luo Metsähallituksen mukaan haasteen luontomatkailun kestävyydelle. –Kun kansallispuistojen palvelurakenteisiin voidaan satsata, niin asiakasturvallisuus ja luontoarvot eivät vaarannu. Säilytämme monimuotoisen luonnon ja tärkeimmän syyn, miksi matkailijat ja asukkaat haluavat luontokohteisiin, Harri Karjalainen huomauttaa.