Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Meillä on kaikki edellytykset toimia oikein – mitäpä jos luettaisiin vanhuspalvelulaki ajatuksella ja noudatettaisiin sitä

Kaksi viikkoa sitten sunnuntaina kirjoitin vanhusten asumisen kirjavista maksukäytännöistä. Lukijoilta saamaani palautetta yhdisti huoli läheisistä ja tunne siitä, ettei vanhustenhuolto ole sellaista kuin ihmiset haluaisivat. Vanhukset jäävät vaille virikkeitä, ulkoilua ja ihmisen läsnäoloa. Omaiset tuntevat syyllisyyttä, koska eivät koe tekevänsä tarpeeksi. Viikon aikana esiin tulleet Esperi Caren laiminlyönnit näyttävät asumispalveluiden kaikkein synkimmän puolen. Tapauksesta päällimmäiseksi on jäänyt järkytys asioiden tilasta. Oikeutetusti on vaadittu parannuksia ja toimenpiteitä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että meillä on jo kaikki edellytykset toimia oikein. Meillä on erinomainen laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Lain ensimmäinen versio hyväksyttiin suurella tohinalla vuonna 2012. Ennen sitä käytiin kiivasta keskustelua siitä, mikä on sopiva määrä hoitajia. Näyttää siltä, että reilussa kuudessa vuodessa on tapahtunut varsin vähän. Mitoituskeskustelu on nyt noussut esiin uudelleen. Suurin osa puolueista kannattaa numeroin ilmaistua mitoitusta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei kannata mitoitusta, mutta hänen mukaansa laki vaatii uudistamista. (AL.fi 31.1.). Minkähän vuoksi lakia pitäisi muuttaa? Voimassa olevan lain mukaan toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Mitoitus toki voidaan varmuuden vuoksi lakiin kirjata. Silti olennaista pitäisi olla, miten paljon asukkaat tarvitsevat hoivaa, muutakin kuin puhtautta, lääkkeitä tai ruokaa. Osviittaa vanhusten tarvitsemaan hoivaan voi ottaa lain erinomaisesta 14. pykälästä. Se pitäisi lukea ajatuksella aina ennen kuin kunnissa päätetään vanhuspalveluista yhtään mitään. Sitä voisi ajatella aina silloin, kun miettii, ovatko asiat oikealla tolalla tai onko henkilökuntaa riittävästi. Lakipykäläksi se on kauniisti ja tyhjentävästi muotoiltu. Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Minusta tähän ei ole mitään lisättävää. Kolme periaatetta: arvokkuus, merkityksellisyys ja turvallisuus. En jaksa uskoa, että asiat muuttuvat näitä pykäliä rukkaamalla. Mitäpä, jos keskityttäisiin siihen, että voimassa olevaa lakia noudatetaan.