Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kerrankin tamperelainen poliitikko on valtakunnallisessa eturivissä, ja ensi viikolla ehkä jo hallitusta kaatamassa: "Kaiken keskellä en ole hirveästi ehtinyt itseäni ajattelemaan"

Tamperelainen poliitikko suuren suomalaisen puolueen johdossa, ja vielä aivan eduskuntavaalien alla. Ei ole tapahtunut usein. Ja nytkin tämä harvinaisuus on toteutunut väliaikaisesti. Sanna Marin , 33, on siis eittämättä tiukassa paikassa. Hän joutui ottamaan vetovastuun sosiaalidemokraattien vaalikampanjasta yllättäen puheenjohtaja Antti Rinteen sairastuttua. Sen jälkeen vielä kuultiin, että toinen varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta jää sairauslomalle uusiutuneen syövän takia. Vastuuta kantavia hartioita oli jälleen yhdet vähemmän. On pakko kysyä, miten Marin kokee tilanteen kaikessa dramaattisuudessaan: –Kaiken keskellä en ole hirveästi ehtinyt itseäni ajattelemaan. Olen tietysti ajatellut Antin tilannetta, ja viime viikolla tuli lisäksi Maaritin sairastuminen tietoon, hän vastaa. Puoluepoliitikko Läpi haastattelun on helppo huomata, että Marin on poliitikko ja korostetusti vielä puoluepoliitikko. Se ei ole moitesana. Puoluepoliitikkoja, jotka puhuvat asioista periaatteiden ja ohjelmien eivätkä galluplukujen tai henkilönimien kautta, ei nykyään tapaa ainakaan liikaa. –Antti tuli puheenjohtajaksi ajatuksella ”porukka päättää” ja näin hän on myös tehnyt. Meillä on ollut myös puoluejohdossa hyvä yhteistyö, ollaan pidetty säännöllisesti viikoittain ja jopa useammin puoluejohdon kokouksia ja päätetty asiat yhdessä, Marin kuvaa tilannetta. –Kun yksi on poissa, meillä on silti olemassa toimintatavat, linjaukset ja päätökset. Siksi ei ole ollut niin vaikea hypätä tähän. Kuitenkin juuri nyt Marin on toisaalta myös kadehdittavassa asemassa. Hänen puolueensa on pysynyt kannatusmittausten kärjessä, vaikka notkahdusta pelättiin etenkin sen jälkeen kun perussuomalaiset alkoivat kerätä poliittisia pisteitä Oulun raiskaus- ja ahdistelu-uutisten jälkeen. Tuli uusi viikko, joka käänsi politiikan katseet vanhustenhoitoon. Sellaisessa tilanteessa juuri demarien suosio tuppaa nousemaan. Asiantuntijat tietävät, että pelkästään se, mistä puhutaan, heijastuu myös äänestysvalintoihin. Jos aihe on talous, kokoomus hyötyy. Jos se on maahanmuutto, perussuomalaiset nousee. Ympäristökeskustelu sataa vihreiden laariin, ja niin edelleen. –Voi olla näin, mutta en ajattele vaaleja tästä näkökulmasta, Marin sanoo. –Olemme lähteneet liikkeelle arvoista ja tulevaisuuden isojen haasteiden ratkaisemisesta. Ohjelmat, aatteet Pirkkalassa varttunutta tamperelaista voisi kuvata jopa vanhanaikaisella tavalla puhtaaksi puoluepoliitikoksi. Joka käänteessä hän korostaa, miten ohjelmat ja kannanotot perustuvat tutkittuun tietoon ja yhdessä päätettyihin linjauksiin. Ensimmäisessä puoluejohtajien vaaliväittelyssään hän jätti ottamatta kantaa metsänhakkuiden kestävään määrään. Keskustan Juha Sipilä ja kokoomuksen Petteri Orpo kyllä tivasivat demarien sijaisjohtajalta tarkkoja lukuja melkeinpä "setämäiseen" tyyliin, mutta tämä huomautti, että asiantuntijatkin varoittavat lukkiutumasta mihinkään tiettyyn tasoon. –Olen vakuuttunut, että kantamme hakkuista on vastuullinen. Olemme sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Olemme sitoutuneet myös luonnon monimuotoisuuden tavoitteisiin. –Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan sekä päästövähennyksiä että riittävät hiilinielut. Jos nielut kasvavat, voidaan hakkuitakin maltillisesti kasvattaa. Teema: eduskuntavaalit Hakkuväittely käytiin siinä vaiheessa, kun moni politiikan seuraaja teki huhtikuun eduskuntavaaleista "ilmastovaaleja". Hetken päästä oltiinkin menossa kohti "maahanmuuttovaaleja", ja nyt leimasimessa lukee "vanhus- ja hoivavaalit". Perjantaina jätetty ja koko opposition allekirjoittama välikysymys pitää huolen siitä, että teema pysyy pinnalla ainakin seuraavan perjantaihin, jolloin Sipilän hallituksen luottamus mitataan. On jo arvioitu, että luottamusäänestyksestä tulee historiallinen ja ennen vaaleja vielä todennäköisesti pidettävän sote-äänestyksen ennakkonäytös, koevaali. –Tämä kokonaisuus liittyy soteen, Marin sanoo ja viittaa esimerkiksi monikansallisten yritysten markkinaosuuteen palvelutuotannossa. Mutta yksi yhteen nämä äänestykset eivät ole. –Saa nähdä, saako oppositio tukea jo välikysymyksessä hallituspuolueidenkin kansanedustajilta. Itse toivon, että näin käy. Kuinka ollakaan, sijaistava puoluejohtaja kaivaa jälleen esiin ohjelmapaperin. Sdp:n puoluehallitus on nimittäin jo hyväksynyt ikäpoliittisen ohjelman, jossa puhutaan muun muassa arvokkaan vanhuuden turvaamisesta ja ikääntyvän itsemääräämisoikeudesta. Ohjelmaa ei vielä ole julkistettu, mutta se laadittiin jo ennen Esperi-kohuja. Selvä. Mutta mitkä vaalit lopulta tulee? Poliitikko Marin herkeää hymyyn: –Minulla on teema: eduskuntavaalit! Käydään eduskuntavaalit ja keskustellaan kaikista keskeisistä asioista, jotka tulevaisuudessa pitää ratkaista, ja jotka ovat ihmisille tärkeitä. Eduskuntavaalien lisäksi keväällä pidetään vielä erikseen EU-parlamenttivaalit. Euroopan olisi kuitenkin päästävä esille jo nyt. Eduskuntavaaleissa kun ratkeaa pitkälle se, millainen hallitus syntyy ja miten se hallitus johtaa koko unionin asioita Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkaessa heinäkuussa. Näillä näkymin EU-keskustelua ei paljon ole luvassa, mutta jälleen Sanna Marinilla on ohjelmapaperi kourassa. Nyt on kyseessä Tulevaisuuslinja -niminen sdp:n vaaliohjelma. Se alkaa puolueen kansainvälisillä ja eurooppalaisilla linjauksilla. Tilaa nuoremmille Marin johti kevään 2017 kuntavaaleihin asti Tampereen kaupunginvaltuustoa. Nyt hän on rivivaltuutettuna ja huvittuu vähän itsekin sanoessaan tehneensä kunnallisessa päätöksenteossa "tilaa nuoremmille". –Pyrin olemaan läsnä valtuuston ja valtuustoryhmän kokouksissa. Tampere on kotikaupunki ja sydämenasia. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Kahdessa paikassa ei voi olla samanaikaisesti. Marinilta on nyt poikkeusoloissa jäänyt kaksi valtuustokokousta väliin. Joulukuussa hän oli – mielestään erittäin hyvin onnistuneissa – puolueiden välisissä ilmastoneuvotteluissa. Tammikuussa kalenteriin tuli Oulu ja siellä pidetty puoluejohtajien arvokeskustelu. –Puhuimme EU:n tulevaisuudesta. Vaikea visailukysymys Palaamme vielä tamperelaisuuteen, tai tarkemminkin siihen, miksi pirkanmaalaiset ovat Suomessa jonkinlaisessa poliittisessa paitsiossa. Ministeripaikkoja ei ole. Yhtään maakunnan edustajaa ei istu EU-parlamentissa. Samaan aikaan Turusta noustaan jatkuvasti eturiviin. Marin ei löydä suoraa tai varmaa vastausta siihen, miten näin on päässyt käymään. –Ehkä turkulaiset pitävät kovemmin omiensa puolta. Mutta itse pyrin vaikuttamaan siihen, että myös tamperelaisia on tärkeillä paikoilla. Lopuksi onkin esitettävä aiheeseen liittyvä tietokilpailukysymys: Jukka Gustafsson ja Pia Viitanen olivat ministerinä vaalikaudella 2011–15, mutta kuka oli heitä ennen edellinen hallitukseen nostettu tamperelainen demarikansanedustaja? Sanna Marin huomaa heti, ettei vastaus ole Jarmo Rantanen (sisäministeri 1987–91), koska tämä ei ollut kansanedustaja. Mutta oikeaa nimeä hän ei löydä. Aika harva sen pystyy sanomaankaan suoraan muistista: Väinö Hakkila oli oikeusministerinä kaimansa Tannerin hallituksessa 1927. Siitä alkaneen "kuivan kauden" tuskin toivoo toistuvan edes kukaan turkulainen. Syntyi 16. marraskuuta vuonna 1985 Helsingissä. Kirjoitti ylioppilaaksi Pirkkalan yhteislukiosta 2004. Valmistui Tampereen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi 2017. Sdp:n kansanedustaja Pirkanmaan vaalipiiristä 2015–. Keräsi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Pirkanmaan vaalipiirin isoimman äänimäärän: 10 911 ääntä. Sdp:n toinen varapuheenjohtaja 2014–2017. Sdp:n ensimmäinen varapuheenjohtaja 2017–. Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen 2012–. Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 2103–2017. Keräsi vuoden 2017 kuntavaaleissa Tampereen kaupungin isoimman äänimäärän: 5 783 ääntä. Perhe: avopuoliso ja vuoden ikäinen tytär. Kokoomusjohtaja Petteri Orpo lanseerasi puolueensa vaalistartissa piikikkäästi käsitteen ”valvova sosiaalidemokraatti”. Sinäkö olet se valvova sosiaalidemokraatti, Sanna Marin? –Valvomme hallitusta silmä kovana. Eikö tämä Esperin tapauskin osoittanut, että valvovia sosiaalidemokraatteja tarvitaan. Mikä ministeri Sanna Marin on vuoden kuluttua tähän aikaan? –Vaalit ratkaisevat. Kuinka vasemmistolainen Sanna Marin on? –Itse koen olevani sosiaalidemokraatti. Sen takia olen sosiaalidemokraattisessa puolueessa. –Mutta minulle on aina olut selvää, että sdp on vasemmistopuolue. Mikä erottaa sinut Li Anderssonista? –Moni asia, emme ole sama henkilö. Meillä ei ole esimerkiksi sama käsitys sosiaaliturvan tulevaisuudesta. Onko jotain, mikä erottaa Sanna Marinin Antti Rinteestä? –Emme mekään ole sama ihminen. Mutta arvot ja näkemys yhteiskunnan suunnasta ovat hyvin samanlaiset. En muista, että olisin mistään keskeisestä arvoasiasta ollut Antin kanssa eri mieltä. Keskusta vai kokoomus? –Vaalit ratkaisevat. En ole kauhean innostunut ylipäätään tämän oikeistohallituksen politiikasta. –Olisi ollut paljon helpompaa vastata tuohon kysymykseen ennen Juha Sipilän keskustaa. Keskustahan ei aiemmin näyttänyt tällaiselta puolueelta kuin se nyt on. Kurssi on mennyt oikealle tosi vahvasti. Montako hävittäjää? –Se ratkaistaan 2021, kun tehdään hankintapäätös. Puolueet ovat yhdessä sitoutuneet, vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, puolustuspoliittiseen selontekoon, ja siellä linjataan, että turvataan riittävä suorituskyky. Koneiden määrä päätetään myöhemmin. Se on puolueiden yhteinen linja, ja siihen me olemme sitoutuneet.