Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tutkijatkin yllättyivät tuloksesta: Sote-säätäminen ei ole vaikuttanut suomalaisten luottamukseen – "On jopa erikoista, että järjestelmään luotetaan"

Selvä enemmistö suomalaisista luottaa sosiaali- ja terveysjärjestelmään. Peräti 80 prosenttia on sitä mieltä, että terveyspalvelut toimivat hyvin. Sosiaalipalvelujen osalta tätä mieltä on 64 prosenttia suomalaisista. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkistamasta Suomalaisten hyvinvointi 2018 -kirjasta. Myös sote-palvelujen henkilöstön ammattitaito saa hyvän arvosanan, samoin kuin järjestelmän oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. –On jopa erikoista, että järjestelmään luotetaan etenkin kaiken sote-uudistukseen liittyvän keskustelun jälkeen. Suomalaisen hyvinvointivaltion hyväksyttävyys pohjaa tähän luottamukseen, joten siitä on pidettävä kiinni, kun sote-järjestelmää uudistetaan, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anu Muuri . Erot eivät ole kadonneet Väestöryhmien väliset erot terveydessä ja hyvinvoinnissa eivät ole kadonneet kuluvalla hallituskaudella. –Edessä olevaa sosiaaliturvan uudistusta vaikeuttaa se, että huono-osaisuus on entistä monimutkaisempi ilmiö, jossa useat tekijät, kuten työttömyys, huono terveys ja sukupuoli ruokkivat toisiaan. Vaarana on, että huono-osaisuudesta tulee myös osattomuutta, jolloin ihminen ajautuu yhteiskunnan ulkopuolelle, sanoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen. THL:n tilastoista selviää, miten koulutus ja sukupuoli vaikuttavat terveyspalvelujen käyttöön. Yksityisiä terveyspalveluja käyttävät selvästi eniten korkeasti koulutetut naiset. Myös korkeasti koulutetut miehet käyttävät yksityisiä terveyspalveluja enemmän kuin vähemmän koulutetut miehet. Kunnallisten ja työterveyspalvelujen käytön osalta tällaisia sukupuoleen ja koulutukseen liittyviä eroja ei juuri ole. –Sukupuoli, etninen tausta ja asuinalue erottelevat väestöä hyvinvoinnin suhteen selvästi. Esimerkiksi naiset ovat miehiä terveempiä ja elävät pidempään. Suomeen Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevat miehet kokevat puolestaan elämänlaatunsa heikoksi. Lisäksi esimerkiksi tulotason mukaiset erot omistusasumisessa ovat kasvaneet suurimpien kaupunkialueiden sisällä. Pienituloiset omistavat asuntonsa yhä harvemmin, sanoo Karvonen. Köyhyys on lisääntynyt, vaikka työllisyys parantunut Köyhyyden kehitystä koskeva analyysi osoittaa, että tällä hallituskaudella tehdyt tulonsiirtojen muutokset, kuten työttömyysetuuksien leikkaukset, ovat lisänneet köyhyyttä hieman. Näin siitä huolimatta, että työllisyys on parantunut. Sosioekonomisista ryhmistä köyhimpiä ovat työttömät. Vuodelle 2018 lasketun tilastoennusteen mukaan heistä 34 prosenttia on minimibudjetilla mitaten köyhiä. Yksinhuoltajilla vastaava luku on 17,5 prosenttia. Minimibudjettiköyhyys kertoo, kuinka suuri osa väestöstä elää kotitaloudessa, jossa tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen. Tutkimusten perusteella pohjoismainen hyvinvointimalli saa kaiken kaikkiaan kuitenkin laajaa tukea: väestö luottaa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat hyvin ja että kaikilla on mahdollisuus saada palveluita. Lisäksi ihmiset katsovat, että palvelut rahoitettava verovaroin. Yli puolet vierastaa digitaalisia palveluja Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden turvaamisessa on laskettu paljon digitalisoitumisen varaan. Kaksi kolmesta suomalaisesta on jo käyttänyt ainakin jotain sähköistä sote-palvelua, mutta yli puolet sanoo, että palvelun käytölle on ollut esteitä tai rajoitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikeakäyttöisyys, riittämättömät välineet tai taidot. –Keskeistä on digiosaaminen. Mitä parempi osaaminen, sitä todennäköisemmin sähköisten palvelujen käyttö sujuu. Esteiden kokemisessa on selviä väestöryhmittäisiä ja alueellisia eroja. Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla on eniten esteitä kokevia. Digisyrjäytymisen uhka on otettava vakavasti, sanoo tutkimuspäällikkö Hannele Hyppönen.