Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Näitä ehdotettiin Tohlopissa terrorisoivien käpytikkojen pulmiin: linnuille oma rummutuspuu, syötäväksi kalkkia tai tarvittaessa poliisi paikalle

Viime viikon Moro -lehden uutinen tohloppilaista kerrostaloyhtiötä terrorisoivista käpytikoista herätti poikkeuksellisen laajaa mielenkiintoa. Lukijoiden kommenteista päätellen käpytikat ovat aiheuttaneet pulmia muuallakin. Saimme myös runsaasti ehdotuksia tikkaongelman ratkaisemiseksi. Tässä on osa niistä: Sama pulma. Meillä oli maalla samanlainen ongelma talon ulkovuoriremontissa, mutta kaikki käpytikat hävisi yhtä äkkiä ja tilanne rauhoittui. Lisäravinnetta. Apteekkikin myy ihmisille samaa tuotetta, jota linnutkin tarvitsevat. Sementissä sitä on eli tarkemmin sanoen kalsiumkarbonaattia. Uudehko maalaamaton sementtirappaus olisi mahdollisuus. Omakotitaloni rapattuun, mutta ei maalattuun kivijalkaan alkoi joku kesä ilmestyä arvoituksellisia koloja, jotka suurenivat ja syvenivät päivä päivältä. Yhtenä aamuna sitten bongasin syyllisen eli mustarastaan. Tuollaisessa kerrostalon seinässä eivät muut pikkulinnut kuin tikat taida pystyä pysymään kynsillään kiinni nokkiakseen sitä. No tämä on pelkkä hypoteesi, jonka tein kun mietin, miksi se mustarastas kaivaa koloa kivijalan rappaukseen. En tosin ole mikään luontotohtori. Maalia pintaan ensi kesänä niin lakkaa tikkaa kiinnostamasta, todennäköisesti. Sama ilmiö. Olen kyllä kuullut kerrottavan ja kerran nähnytkin tikkojen tekosia, kun ovat nokkineet tiilirakennuksen seinäsaumoista kalkkisementtilaastia pois monen neliömetrin alueelta ja niin syvältä kuin nokka on ylettänyt. Tuli mieleen, onko talon lähettyvillä lehmuksia? Niissähän kasvaa ja kehittyy pieniä ruskeita olkikärpäsiä, jotka paikoin syksyllä tunkeutuvat esimerkiksi lähistöllä olevien rakennusten ikkunaruutujen välitilaan sadoin, ellei tuhansin yksilöin ja häviävät vasta pakkasten tultua. Jospa se tikka pentele on seinäremontin aikana tottunut napsimaan niitä pikkukärpäsiä siellä pressun ja seinän välissä ja käy sitten edelleen paikan päällä tutkailemassa löytyisikö niitä lisää? Keino löytyi. Mökillä tikan tuhot loppui kun laitoin styrox-levyn hakkauskohtaan. Ei varmaan tykännyt, kun lyödessään pää upposi korvia myöden styroxiin. Vaihtoi maisemaa. Yksinkertaista. Helppohan tuo olisi torjua, sellaisella verkkoaitarakenteella, mitä näkee esimerkiksi tunneleissa estämässä spraymaalaamisen. Karkote. Voisiko ajatella, että sivelisi tikkojen kohteen jollakin voimakkaasti haisevalla aineella? Tietysti sellaisella, josta ei ole haittaa asukkaille. Laho oli. Pohjoisessa naapurin talolle kävi samoin. Vanhan kansan grand old man tiesi sanoa, että tikka käy vain lahon kimppuun ja niinhän siinä kävi kun vuoraus purettiin, että alla ollut seinä oli lähes läpimätä. Oma paikka. Viereen tikoille jokin ontto kohde, josta lähtee koputtamalla vielä kovempi ääni. Sen täytyy tietysti olla korkealla, jotta tikan mielestä ääni kantautuu kauas. Poliisit paikalle. Olkoon käpytikka rauhoitettu tai ei, niin jos se aiheuttaa taloudellista vahinkoa, niin sille haetaan tappolupa. Ellei heltiä, niin taloyhtiö voi lähteä hakemaan maksumiestä seinän korjauksiin muualta kuin osakkaista. Yksi keino on hälyttää poliisit joka kerran häätämään linnut pois. Ei rauhoittaminen tarkoita sitä, että eläin voi sen jälkeen terrorisoida ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Kun poliisi on joutunut riittävän monta kertaa hälytystehtäviin, niin linnuille tulee lähtö viranomaistietä nopeammin kuin uskottekaan. Jos poliisi ei tule, voi korvausta hakea valtiolta. Pöllö pelottimeksi. Tulostimme netistä löytyneen selkeän pöllön naamapiirroksen A4-kokoiselle arkille ja kiinnitimme sen nitomalla pitkän laudan toiseen päähän. Lauta nostettiin pystyyn niin että pöllön kuva oli lähellä nakuttelupaikkaa, ja tikkaongelma ratkesi kerralla. Haukan ääni pelotteeksi. Tikka hakkasi omakotitalon päätyä niin, että korjattavaa tuli. Sain tikan pois talon kimpusta, kun soitin iPadiltä haukan ääntä moneen kertaan. Istuin parvekkeella ja kun kuulin tikan äänen, soitin ”haukkaa”. Tämä oli toissa kesänä. Mustavalkoinen. Muistuttaa valkoselkätikkaa. Pituus 23–26 senttiä, siipien kärkiväli 38–44 senttiä, paino 70–105 grammaa. Pesäkolo tavallisimmin haavassa. Sama kolo on harvoin käytössä yhtä pesimäkautta kauempaa. Munii toukokuussa 4–7 munaa. Haudonta-aika 10–12 vuorokautta. Poikaset lentokykyisiä 20–25 vuorokaudessa. Yleisin tikkalajimme. Pesii kaikenlaisissa metsissä. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 300 000–700 000 paria. Paikkalintu, jolla on muutamien vuosien välein mittavia vaelluksia syyskesällä ja syksyllä. Talvisin käyttää ravinnokseen käpyjen siemeniä, joita avaa “käpypajassaan”. Muina vuodenaikoina hyönteisiä ja joskus lintujen poikasia ja munia. Käy talvisin myös lintulaudoilla. Ääni on metallinen ja kova. Rauhoitettu.