Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ruotsissa koulu voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos kiusaamista ei pyritä heti lopettamaan – Suomessa vastuuta ei ole eritelty selvästi

Koulukiusaamista pitkään tutkineen Vaasan yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Niina Mäntylän ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professorin Suvianna Hakalehdon mukaan tilanne Suomessa on koulujen viranomaisvalvonnan suhteen katastrofaalinen. Heidän mukaansa Opetushallituksen suunnittelema ohjeistus on hyvä alku, mutta myös valvontaa pitäisi lisätä. –Jos verrataan muihin Pohjoismaihin, perusopetuksen viranomaisvalvonnan puute Suomessa on hyvin erikoista, Mäntylä sanoo Vaasan yliopiston tiedotteessa. Uppsalan yliopiston hallinto-oikeuden professorin Lotta Lerwallin mukaan Ruotsissa koulun johto tai kunta voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos kiusaamisen tultua tietoon asiaa ei ole heti ryhdytty selvittämään ja tehty toimenpiteitä sen lopettamiseksi. Ruotsissa BEO eli lapsi- ja oppilasasiavaltuutettu on Lerwallin mukaan elin, joka voi mennä kiusatun oppilaan puolesta oikeuteen ja nostaa vahingonkorvauskanteen. Professori Suvianna Hakalehdon mukaan Suomessa laissa ei ole määritelty, kuka puuttuu kiusaamiseen, miten siihen puututaan ja missä ajassa tulee puuttua. Mikäli koulu, koulun opettajat ja rehtori eivät ole puuttuneet kiusaamiseen asianmukaisella tavalla, niin huoltaja joutuu itse kantelemaan koulun laiminlyönneistä Aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiavaltuutetulle. Huoltaja voi nostaa myös vahingonkorvauskanteen, mutta sen menestymismahdollisuudet tuomioistuimessa ovat tiedotteen mukaan heikot.