Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kirkonkylästä tehdään luontokeidas – Ruovedellä vaihdetaan satoja hehtaareita maiden omistuksia

Ruovesi aikoo tehdä taajamastaan Pirkanmaan kauneimman luontokeskuksen. Kunta on vaihtamassa 135–160 hehtaaria metsiään 56 hehtaariin Taloyhtymä Ritoniemen maita kirkonkylän ytimessä. Miltei koko Ruoveden kirkonkylä on kasvanut Ritoniemen kartanon entisille tiluksille, vuonna 1778 valmistuneen Sofia Magdalenan kirkon ympärille. Vaihdossa kunnalle on tulossa Tampereen Pyynikin kaltainen harjualue. Sen vedet purkautuvat kolmena, yhteensä 8,5 hehtaarin lähteenä pintaan kylän pääraitin länsipuolella. Varoen rakennetut polut vievät aikanaan herkkään luontomiljööseen, jonka kaltaista Suomessa ei tiettävästi ole toista kuntakeskuksen sisällä. Kunnan tutkinnassa vaihtomaaksi on myös yli 16 hehtaarin rakentamaton Ulonsaari Ruoveden edustalla, laivaväylän varrella. Sekin on Ritoniemen kartanon vanhoja maita. Saareen on aikoinaan tehty rantakaava 12 loma-asunnolle. Yhtään mökkiä ei ole noussut. Kunta teettää saarelle perusteellisen luontokartoituksen ja arkeologisen selvityksen ennen jatkoneuvotteluja. –Neuvottelut ovat parissa kuukaudessa edenneet oikein hyvin tilayhtymää nyt johtavan pehtoorin Sampsa Heinosen kanssa. Kyseessä on puhdas tilusvaihto, joissa arvot vastaavat täysin toisiaan, Ruoveden tekninen johtaja Harri Apell kertoo. –Yhtymässä on 16 perikunnan omistajaa. Yhtymä saa tulonsa metsistä ja vuokraamistaan pelloista. Kirkonkylän maat ovat hankalasti hyödynnettävissä, koska sinne esimerkiksi ei saa tuoda hakkuukoneita. Kunnalle taajamasta tulevat alueet kasvavat merkitykseltään aivan toiseksi kuin nyt. Harjulta aukeaa hieno maisema Huimaavimmat näkymät aukeavat Näsijärvelle ja koko kirkonkylän nauhamaisemaan 5,6 hehtaarin jyrkkärinteiseltä metsäharjulta. Siellä on vain vesitorni. Sen eteläisessä syvänteessä lähteet pulppuavat kolmeksi lammeksi, yhteensä lähes 22 hehtaarin vaihdettavan maakappaleen laidassa. Koukkulammin, Utukkalammin ja Nahkurinlammin rannat monilajisena ekosysteeminä ovat Apellin mielestä vähintään harjun vertaisia virkistysalueita. Vaikkapa asuntoalueeksi kelpaava, yli neljän hehtaarin Kalettoman metsäkappale on vaihdettavien listalla Näsijärven näkymissä, komeaan Kotvionniemeen vievän tien ja Ruovedentien haarukassa. Listalla oli aluksi myös yli kahden hehtaarin kulma Haapasaaren leirintäalueelle vievän tien varresta, mutta se saa jäädä täysin rauhaan. –Kahden tiluksen läpi Poukassa virtaa puroja ja siellä on iso kosteikko. Se on lintulajistoltaan valtava pesintäalue, joten omistajat halusivat pitää sen koskemattomana, itsellään, Apell kertoo. Naavaista havupuuta Toinen kohde tulee koulukeskuksen urheilualueen, jäähallin ja piakkoin rakennettavan päiväkodin viereen. Koulun ja kantatie 66:n välissä on 10,5 hehtaaria naavaista kuusikkoa ja männikköä. Valaistua kunto- ja hiihtolatua lukuun ottamatta kirves ei ole koskenut siihen arviolta 150 vuoteen. Sen jännittävämpää metsää lapsille ei voine järjestää. Insinööri Apell näkee siellä lähiliikuntapuiston frisbee-ratoineen. Hän huomauttaa, että kaikki suunnitelmat alueiden käytöstä ovat vasta alussa, eikä useimmissa kohteissa kaavaa ole. Maanvaihto on menossa maaliskuulla valtuuston käsiteltäväksi. Sitä ennen ulkopuolinen arvioitsija käy läpi kohteet ja tarkistaa hinta-arvot muun muassa verottajaa varten. Tasasummaisessa tilusvaihdossa kummallekaan ei tule varainsiirtoveroa. –Molemmat huoltoasemamme ovat pohjavesialueella, Ruhalassa, sekä Kuruntien ja tie 66:n liittymän tuntumassa. Kantatien länsipuolelta on tulossa Joensuun tilus pohjavesialueen ulkopuolelta. 7,5 hehtaarin kappale rajoittuu Virroille vievään kantatiehen. Se sopii teollisuudelle ja tarvittaessa liikenneasemalle.