Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Britannian EU-ero uhkaisi Englannin Valioliigan asemaa merkittävällä tavalla – Tällä tavoin brexit muuttaisi huippusarjaa: "Kuin paluu 25 vuoden taakse"

Britannian EU-erosopimus äänestettiin nurin pari viikkoa sitten ja uuden ehdotuksen viilaaminen on käynnistynyt. Epäselvät tulevaisuuden näkymät luovat huolta ja epävarmuutta myös saarivaltion urheilupiireihin. Salfordin yliopiston urheilutalouden professori Simon Chadwick on tutkinut mahdollisen brexitin moninaisia vaikutuksia englantilaiseen liigajalkapalloon. Hän on huolissaan erosta niin henkilökohtaisesti kuin tutkimustulostensa vuoksi. Urheiluväen brexit-näkemysten hän kertoo sen sijaan vaihtelevan siinä, missä koko kansakunnan. –Urheilukansakin on jakaantunut kahtia, mutta sille on ominaista vaikeneminen poliittisissa asioissa. Ainoastaan Cardiffin manageri Neil Warnock on avoimesti liputtanut brexitin puolesta, enkä voisi itse olla enempää eri mieltä hänen kanssaan, Chadwick kertoo. Tiukat rajoitukset Eritoten työvoiman vapaata liikkumista rajoittavat säädökset jarruttavat englantilaisseurojen toimintaa, jos brexit toteutuu. Tälläkin hetkellä maassa vaaditaan työluvat EU:n ulkopuolelta tuleville pelaajille, ja EU-eron myötä vaatimus koskisi kaikkia ulkomaalaispelaajia. Tiukat työlupaehdot täyttyvät lähinnä meritoituneilla maajoukkuepelaajilla, joskin siirtosumman ja palkan suuruus voi helpottaa luvan saantia. Esimerkiksi Arsenalin ranskalaishyökkääjä Alexandre Lacazette ei olisi saanut työlupaa vähäisen maaottelumääränsä vuoksi, mutta hänestä maksettu suolainen korvaus olisi sinetöinyt siirron. Alle 18-vuotiaiden pelaajien hankkimisesta Britannian ulkopuolelta tulisi myöskin mahdotonta. Saatavilla olevien ulkomaalaispelaajien määrän radikaali väheneminen aiheuttaisi raakaa kilpailua laatupelaajista ja siten tuntuvaa ylihintaa siirtosummiin. –Suuret seurat kasvaisivat ja pienet pienentyisivät. Ei pienillä seuroilla ole mahdollisuuksia kilpailla huippupelaajista rajoittuvilla pelaajamarkkinoilla, Chadwick sanoo. Brexit ei olisi pienempien seurojen kannattajille muutenkaan suotuisa käänne. –On tutkittu, että pienten seurojen kannattajat ovat olleet enemmän brexitin kannalla, mutta brexit iskisi heihin kaikkein voimakkaimmin esimerkiksi heidän pienemmän tulotasonsa vuoksi, Chadwick kertoo. Professorin mukaan Valioliiga menettäisi eron seurauksena oman asemansa maailmanlaajuisena huippusarjana. –Huippuseuramme eivät enää pystyisi kilpailemaan muiden huippuliigojen kanssa parhaista pelaajista. Punnan kurssi suhteessa euroon tulee syöksymään rajusti, joten pelaajille on tärkeää, maksetaanko palkka euroissa vai punnissa. Varovaista Britannian EU-eron pitäisi astua voimaan maaliskuun lopussa. Epävarmuus tulevasta on saanut seurajohtajat varpailleen. Jo viime kesänä Tottenhamin manageri Mauricio Pochettino kertoi, että hänen seuransa jätti kesähankinnat tekemättä edessä kummittelevan brexitin takia. Nyt varovaisuus on levinnyt koko liigaperheeseen. Tammikuusta oli perinteinen kulutusjuhla, silly season, kaukana. Tottenham ei hankkinut pelaajia tammikuussakaan. –Seurat eivät uskalla hankkia pelaajia, sillä kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu. On liian iso riski hankkia nyt pelaajia, joista voi tulla taloudellinen taakka tai jotka eivät saa ehkä pian enää työlupaa, Chadwick kertoo. Siirtoikkuna sulkeutui tammikuun jälkeen. Toisen epäonni on toisen onni. Oven mahdollinen sulkeutuminen ulkomaalaispelaajilta, avaa ovia paikalliskyvyille. Brexitin jälkeen liigajoukkueiden kokoonpanoista löytyisi huomattavasti nykyistä enemmän tilaa nuorille brittilupauksille. Se osaltaan sataisi Englannin maajoukkueen laariin. –Liigajalkapallon osalta tilanne saattaisi olla kuin paluu 25 vuoden taakse, Valioliigan alkuhetkiin, jolloin valtaosa pelaajista oli kotimaisia, tutkija huomauttaa. Porsaanreikiä? Chadwick uskoo merkittävimpien urheiluryhmittymien saavan vielä äänensä kuuluviin. –Urheiluorganisaatioiden huoli brexitistä on ollut kasvava ja esimerkiksi Valioliigan sekä formula 1 -tallien tiedetään neuvotelleen viimeisen kahden vuoden ajan valtiojohdon kanssa mahdollisista poikkeusjärjestelyistä. Valioliiga on vahva organisaatio, joka tietää globaalin markkina-arvonsa ja merkityksensä, eikä se tule ainakaan helposti taipumaan rajoituksiin. Mahdollisen brexitin vaikutuksista englantilaiseen liigajalkapalloon on toistaiseksi vain olettamuksia. Tässä ovat todennäköisimmiksi nähdyt skenaariot. 1 Työlupa EU-aluetta koskeva työvoiman liikkumisvapaus poistuu Britanniassa. Tähän asti vain EU:n ulkopuoliset pelaajat ovat tarvinneet työluvan, mutta brexitin jälkeen se vaadittaisiin kaikilta pelaajilta. Nykyisin työluvan saamiseksi on pääsääntöisesti kuuluttava maajoukkueensa vakiopelaajiin. Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan rankingin kärkikymmenikössä olevien maiden pelaajien on täytynyt pelata kahden edellisvuoden aikana maansa joka kolmannessa maaottelussa. Rankingissa sijoilla 30–50 olevien maiden edustajilla vastaava lukema on 75 prosenttia. Kriteerit ovat tiukat ja esimerkiksi vuoden 2016 Englannin ja Skotlannin Valioliigojen sekä Englannin Mestaruussarjan pelaajista 332 olisi jäänyt ilman työlupaa. Nykyisistä supertähdistä esimerkiksi Chelsean N´Golo Kante ja Manchester Cityn Riyad Mahrez olisivat jääneet ilman työlupaa. Samat työvoiman liikkumiseen liittyvät rajoitukset koskisivat myös valmentajia. Valioliigan kahdestakymmenestä managerista on ulkomaalaisia peräti neljätoista. 2 Nuorten liikkuvuus Tällä hetkellä 16–18-vuotiaat pelaajat saavat vaihtaa seuraa EU:n sisällä. Brexit poistaisi tämän mahdollisuuden brittiseuroilta. 3 Siirtosummat Punnan huomattava heikkeneminen suhteessa euroon tekee siirtosummista ja palkoista brittiseuroille huomattavasti nykyistä kalliimpia. Tämä jakaisi Valioliigan entistä selvemmin suuriin ja pieniin, minkä lisäksi sarjan kilpailukyky suhteessa muihin liigoihin heikkenisi. Kallistuminen näkyy kaikessa muussakin ja esimerkiksi Tottenhamin uuden stadionin hinta nousisi radikaalisti. 4 Vastustus Valioliigan tiedetään käyneen jo pitkään neuvotteluja brexitin varalta. Liiga tietää oman arvonsa: se työllistää täyspäiväisesti 12 000 henkilöä ja tuottaa valtiolle 3,3 miljardin punnan (3,7 miljardia euroa) vuosittaiset verotulot. Lisäksi sarjalla on mittaamaton, maailmanlaajuinen markkina- ja pr-arvo, sillä sitä seurataan 189 maassa. Vuonna 2016 kaikki 20 Valioliiga-seuraa vastusti brexitiä. Valioliigan esittämät toiveet ovat pääosin hämärän peitossa. Sen tiedetään ainakin ajavan järjestelmää, jossa seurat saisivat kahdeksan oman kasvatin (homegrown-pelaajan) lisäksi vapaasti täyttää 25 hengen pelaajarinkinsä loput paikat. Lähteet: premierleague.com, espn.com, goal.com