Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Valkeakoskelainen näytti tuhat vuotta sitten paljolti samalta kuin nykyään – Vapriikissa puhutaan muinaissuomalaisten DNA:sta

Rautakaudella tuhat vuotta sitten ihmiset näyttivät Turun yliopiston tohtorikoulutettava Ulla Moilasen mukaan samalta kuin nykyään. Arkeologi Moilanen tutkii Valkeakoskella sijaitsevaa, tuhat vuotta vanhaa hautaa. Haudasta kerättiin näytteitä toissa kesänä. Haudassa makaa rautakauden loppupuolella kuollut, huomattavasti nykyistä suomalaista muistuttava mies. DNA-tutkimusten mukaan hänellä oli vaaleat hiukset eikä pisamia. Hän oli noin 170 senttiä pitkä ja taipuvainen ylipainoon. Siitepölytutkimusten mukaan hänet asetettiin ikivihreistä kasveista tehdyn pedin päälle. –Diabetesgeenejä hänellä ei ollut, mutta löysimme kaksi geeniä, jotka altistavat kämmenen kalvokutistuma -nimiselle taudille. Se aiheuttaa sormien koukistumista. On todella kiinnostavaa, mitä kaikkea rautakauden elämästä saadaan nykytutkimuksella selville, Moilanen sanoo. Miehen geenien isälinjan haploryhmä on N, joka on sama kuin suurimmalla osalla nykyisistä suomalaisista miehistä. Haudan tutkimukset jatkuvat edelleen, ja tavoitteena on saada mahdollisimman paljon tietoa henkilöstä ja hänen elinympäristöstään rautakauden Hämeessä. Vapriikissa järjestetään lauantaina 19. tammikuuta Muinaissuomalaisten DNA:ta metsästämässä -niminen seminaari. Tapahtumassa kertovat omista tutkimusaloistaan Moilasen lisäksi kuusi muuta muinaislöytöjen ja DNA:n tutkijaa. Vanha teoria suomalaisten muutosta yhtenä ryhmänä Volga-joen mutkasta on kumottu jo kauan aikaa sitten. Nykyisen tiedon mukaan suomalaisia on saapunut niemelle jääkauden jälkeen pieninä ryhminä pitkän ajan kuluessa. Suomalaisten geeniperimää tutkii tällä hetkellä Turun ja Helsingin yliopistojen yhteinen Sugrige-hanke, eli suomalais-ugrilainen muinaisgenomiprojekti. Sugrigen tutkijat Päivi Onkamo ja Elina Salmela kertovat lauantaina hankkeen uusimmista tuloksista. Sugrige on muun muassa saanut selville, että suomalaisten ja saamelaisten geeniperimästä osa tulee Siperian alueelta. Saamelaisilla on siperialaisia geenejä enemmän kuin millään muulla eurooppalaisella väestöllä. Myös suomalaisilla niitä on jonkin verran, mutta skandinaaveilla ei lainkaan. Muinaissuomalaisten DNA:ta metsästämässä -seminaari Vapriikissa 19.1. kello 12–16. Paikalle mahtuu noin sata kuulijaa.