Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Toivo on aina hyvä matkakumppani työelämän muutoksissa

Aamulehti on palkinnut toimittajan ( Aamulehti 6.1.2019), jonka tekemistä haastatteluista käy ilmi toivon tärkeys elämässä. Olen työssäni ammattikorkeakoulun opettajana havainnut saman asian. Kun keskustelemme opiskelijoiden kanssa työelämän ongelmista ja pohdimme niille ratkaisuja, toivo paremmasta on lähtökohta. Se tuo luentoihin iloa, usein myös huumoria. Miten hahmotamme toivon käsitettä? Se tarkoittaa positiivisuutta, usein myös tunnetta, että jotain on pielessä. Toivo viittaa tulevaan ja sisältää odotuksia paremmasta. Kun käsittelemme ongelmaa, pyrimme pukemaan sen sanoiksi. Asia rajautuu ja se tavallaan otetaan haltuun. Mielissä alkaa kehittyä visioita uudesta tavasta toimia. Jo pienikin toivonpilkahdus synnyttää ajatuksia. Orastavaa unelmatilaa selkiytetään yhdessä. Pelkkä empaattinen kuuntelukin saattaa käynnistää kehittämisprosessin. Todella harras toive puolestaan kannustaa asettamaan päämääriä, joita sitten pilkotaan konkreettisiksi tavoitteiksi. Toivo on aina hyvä matkakumppani työelämän muutoksissa, sillä toiveikas henkilö hankkii tietoa ja kehittää itseään luoviakseen muutosten virrassa. Varovainenkin usko ja luottamus tulevaan kuljettavat, ja jokaista pientä edistymistä kannattaa vaalia. Kun jokin asia jumittuu, vahvasti toiveikas ja päättäväinen etsii keinoja vaikka kiven alta. Sisukkuus raivaa hankaliakin esteitä. Onnistumisista pitää myös palkita, vaikka ihan pienesti. Ja jos ei onnistu, mitä muuta pettymyskään lopulta on kuin että oma toive ei toteudu? Työpaikoissa on välillä kivaa , välillä ongelmia. Asiat, joita useimmat meistä halunnevat, ovat turvallisuuden tunne arjessa, oikeudenmukainen kohtelu, oman osaamisen mielekäs käyttö sekä mahdollisuus vaikuttaa omiin tehtäviin. Todellinen toiveuni on sitten ihana työ ja yhteisö, jossa viihtyy. Jos mikään näistä ei toteudu, pitää muuttaa suuntaa. Ja viimeiset työvuotensahan voi sitten roikkua vaikka eläkkeelle pääsemisen toivossa! Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori, henkilöstöjohtamisen opettaja Satakunnan ammattikorkeakoulussa