Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Valtakunnansyyttäjä sanoo, että seksuaalirikosten tuomiot ovat rangaistusasteikon lievimmästä päästä – "Lasten hyväksikäyttö on musta piste tässä yhteiskunnassa"

Lainsäädäntö mahdollistaisi kovemmat tuomiot seksuaalirikoksista. Tuomioistuimet käyttävät kuitenkin mieluummin rangaistusasteikon alempaa päätä, sanoo Lännen Medialle valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen . –On selvää, että rikoksesta pitää seurata rangaistus. Seksuaalirikoslain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän olisi syytä selvittää, onko vallitseva rangaistuskäytäntö suhteessa seksuaalirikosten moitittavuuteen, Toiviainen toteaa. –Seksuaalirikosten rangaistuskäytännöksi näyttää muodostuneen se, että tuomioistuimet käyttävät asteikon alapäätä, vaikka mahdollisuus olisi kovempiin rangaistuksiin. Valtakunnansyyttäjä Toiviainen muistuttaa, että rangaistuksen on oltava suhteessa teon moitittavuuteen. Myös uhrin näkökulma on tärkeä, se että tämä kokee saaneensa oikeutta. Teon moitittavuus on sidoksissa myös uhrille määrättäviin vahingonkorvauksiin. –Nyt pitäisi selvittää, mistä lievät rangaistukset johtuvat, vaativatko syyttäjät esimerkiksi riittävän kovia tuomioita. Syyttäjän on osallistuttava prosessiin vaatimalla rikoksesta oikeansuhtaista tuomiota ja esittää perustelut siihen oikeudelle. Tällöin myös tuomioistuin joutuisi perustelemaan sitä, jos rangaistus jää lievemmäksi kuin syyttäjän vaatimus. Rikoslailla on suuri merkitys, kun yhteiskunta pyrkii suojelemaan lapsia ja nuoria seksuaaliväkivallalta. Tätä mieltä on valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. –Nämä ovat todella paheksuttavia tekoja ja on tärkeää, että se on selkeästi ilmaistu yhteiskunnassa, Toiviainen sanoo. –Lainsäädäntö on aika kattava jo nyt. Pidän hyvänä, että ministerin työryhmä alkaa nyt selvittää, josko seksuaalirikoslaista löytyy vielä aukkoja, joita olisi mahdollista tilkitä. Toiviainen toteaa, että rangaistusten koventaminen ei kuitenkaan näytä historian aikana vähentäneen tai lopettaneen rikoksia. Tiedossa kuitenkin on, että rikosten moitittavuus rikoslaissa ohjaa sitä, mihin poliisi käyttää resurssejaan. –Rikosoikeus on yksi keino vastata ongelmaan. Itselläni on vahva luotto siihen, että jos tällaiset teot vain tulevat poliisin tietoon, niiden tutkintaan kyllä panostetaan. Toiviainen ei usko, että mikään määrä poliiseja tai tutkijoita verkossa riittäisi estämään täysin tai selvittämään alaikäisiin kohdistuvaa houkuttelua ja hyväksikäyttöä. –Miten estää ihmisten joutuminen nettimaailman syövereihin ja siellä tapahtuvien rikosten kohteeksi, näihin talkoisiin tarvitaan koko yhteiskuntaa. Oulussa ja Helsingissä paljastuneet lasten hyväksikäyttövyyhdit ovat pieni osanen piilossa muhivaa todellisuutta. –Valitettavasti tällaisia seksuaalirikoksia on tapahtunut aina ja vain pieni osa niistä tulee koskaan poliisin tietoon. Tätä tämä on ollut aina, ja se on todella musta piste tässä yhteiskunnassa, Toiviainen sanoo. Kaikista seksuaalirikoksista poliisin tietoon tulee arviolta 3–5 prosenttia. –Luku on järkyttävä. On surullista olla tietoinen, että niin paljon rikoksia jää selviämättä. Se tarkoittaa valtavaa määrää uhreja, joiden auttamiseen meillä ei ole keinoa. Oulun ja Helsingin rikosepäilyihin liittyvään julkiseen keskusteluun Toiviainen ottaa sen verran kantaa, ettei syyllisen etninen tausta vaikuta rikoksen rangaistavuuteen. –Oli tekijä suomalainen tai ulkomaalainen, teko on yhtä paheksuttava. Syyttäjälaitoksen johtajana Toiviainen näkee hyväksikäyttövyyhtien paljastumisessa myös positiivista. –Kun tällaisia rikoksia tapahtuu, olen erittäin iloinen, että ne myös paljastuvat. Kohu lisää tietoisuutta näistä rikoksista, Toiviainen sanoo. –Toivottavasti tämä rohkaisee myös muita rikosilmoituksen tekoon, jotta uhreille saadaan apua ja syylliset vastuuseen.