Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Matka tangokuninkaaksi alkoi, kun naapurin pojasta tehtiin bändin basisti ja sisko houkuteltiin rumpuihin – Nyt Jouni Keronen on musiikin sekatyöläinen

Tänään 50 vuotta täyttävä Jouni Keronen sai noin kymmenvuotiaana ensimmäisen kitaransa ja pääsi kitaratunneille. Pian myös bänditouhut alkoivat kiinnostaa. –Naapurin kaimapojasta tuli basisti ja kaksi vuotta nuoremman siskoni Anun houkuttelin rumpuihin. Aloin itse laulamaan, kun muut eivät suostuneet, kertoo Tampereella syntynyt, mutta Varsinais-Suomessa Sauvossa varttunut Keronen. Seurantalon nuorisoiltamissa esiintyneen yhtyeen ohjelmistoon kuului Kerosen tekemien laulujen lisäksi mm. Popedaa, Hurriganesia ja Dingoa. Hän kelaili kasetteja ja opetteli korvakuulolta bassolinjoja, rumpukomppeja, kitarasointuja ja laulua. –Monet muut ikäiseni hankkivat mopoja ja moottoripyöriä, minä laitoin kesätyöansioni bändikamoihin. Treenikämpällä demoilin omia laulujani neliraiturilla ja noin 16-vuotiaana nauhoitin pilanpäiten pätkän tangoa. Tangot eivät tuolloin vielä paljoa pitkätukkaa kiinnostaneet, mutta vanhempien kanssa tehdyillä reissuilla ne olivat kyllä tulleet hyvinkin tutuiksi. –Kun soitin tangodemoa bändikavereilleni, edes oma siskoni ei tunnistanut laulajaa. Minua luultiin ihan oikeaksi tangolaulajaksi. Kova kilpavietti Vuonna 1991 Keronen voitti pop-iskelmillä Aamulehden ja Radio 100+:n valtakunnallisen Nuori Solisti-kilpailun. –Olin koko lapsuuteni kilpaurheillut lähinnä yleisurheilussa ja hiihdossa. Nyt kilpavietti tarttui laulukilpailuihin. Seinäjoen Tangomarkkinat oli 1990-luvulla isoin ja näkyvin laulukilpailu, joten Keronen päätti osallistua kisaan. Toisella yrittämällä vuonna 1993 hänet kruunattiin tangoprinssiksi. Keronen sai laulajan ja kitaristin paikan Keidas-tanssibändistä, jonka riveissä hän keikkaili viikonloppuisin ahkerasti. Vuonna 1997 Keronen pääsi Tangomarkkinoilla semifinaaliin ja vuotta myöhemmin hänet kruunattiin tangokuninkaaksi. Tuona vuonna tapahtumassa tehtiin uusi kävijäennätys ja medianäkyvyyttä tuli paljon. –Kuninkaallisten vetoarvo oli kova. Keikkoja oli myyty kuninkaalle jo kahdeksi vuodeksi eteenpäin -riippumatta siitä, kuka kisan tulisi voittamaan. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella Keronen huomasi, että tarjolla oli selkeästi aiempaa vähemmän tanssikeikkoja. –Syitä oli monia. Kilpailu oli kovaa, artisteja ja bändejä oli paljon, tuli uusia laulukilpailuformaatteja ja uudet musagenret valtasivat eetterin. Sodanjälkeiselle sukupolvelle tanssilavat oli ensisijainen kohtaamispaikka. Nuorempi sukupolvi omaksui muita tapoja lähestyä toisiaan. –Lisäksi tanssilavojentalkooväki alkoi ikääntyä, eikä nuoremmilla ollut kiinnostusta, eikä aikaa "ilmaistyöhön". Samalla maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tanssilavakulttuuri uhkaa hävitä. –Tämä on iso sääli. Musiikki ei kuitenkaan kuole, vaan muuttaa muotoaan. Niin se on aina tehnyt. Mökkitanssikiertue? Kerosen artistiura on muuttanut muotoaan. Nykyään hänen esiintymisareenoinaan ovat niin tanssilavat, ravintolat, konserttisalit, messut, markkinapaikat, palvelutalot kuin kirkot. Tilanteen mukaan määräytyvään ohjelmistoon kuuluu mm. perinteistä tanssimusiikkia sekä 70- ja 80-lukujen kotimaista ja ulkomaista poppia/rockia. Lisäksi hän juontaa, vetää yhteislaulutilaisuuksia, tekee lauluja ja välillä myös äänimiehentöitä. –Olen ollut onnekas, kun olen saanut tehdä musiikkihommia monipuolisesti. Se on ehdottomasti suurin voimavara, joka on pitänyt tämän ammattinani jo yli kaksikymmentä värikästä vuotta. Kevään lähestyessä Keronen lähtee jälleen keikoille Mercedes-Benz Sprinter 312 d -matkailuautollaan. Kesäisin hän tapaa seilailla Vanajavedellä 13 metrin pituisella mökkilautallaan. –Joku saattoi kuulla viime kesänä Vanajaveden rannoilla aurinkoisina hellepäivinä musisointia. Soittoveljiä kävi lautallani kylässä. Jammailimme akustisilla kitaroilla ja joskus mukana oli myös haitari. –Ehkä ensi kesänä olisi aika järjestää mökkitanssikiertue. Bändi kannelle ja rannalla jalalla koreasti. Syntynyt Tampereella 17.1.1969 Asuu Toijalassa. Asui aiemmin Tampereella ja Sauvossa Valittiin vuonna 1998 Seinäjoen Tangomarkkinoilla tangokuninkaaksi. Vuoden 1993 tangoprinssi 1990-luvun alkupuolella finalisti SM-karaoke- ja Ykköstähti-kisoissa Julkaisi vuonna 1999 Jouni Keronen-nimisen levyn. Samana vuonna Emma-ehdokas vuoden miessolistitulokas-kategoriassa 1998 Valssisävellyskilpailun voitto Kiuruveden Vihreät Niityt -tapahtumassa Onnelliset-kappaleella, 2002 Vexi Salmen sävellys- ja sanoituskilpailun voitto (useita kappaleita). 2005 Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun 3. sija Toivoisin-kappaleella Soolokeikkojen lisäksi esiintyy nykyään mm. duona serkkunsa, vuoden 2004 tangokuningattaren Johanna Debreczenin sekä siskonsa Anu Kerosen kanssa Opiskellut klassisen kitaran soittoa sekä laulua Salon musiikkiopistossa. Saanut laulutunteja Tamara Lundilta Kolme lasta Koulutukseltaan maatalousteknikko Merkkipäivänään matkoilla