Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tampere ostaa Kintulammin luonnonsuojelualueen kyljestä metsätilan, kaupunginhallitus antoi siunauksensa – tosin ei ilman äänestystä

Tampereen kaupunginhallitus antoi maanantaina siunauksensa sille, että kaupunki hankkii Kintulammin luonnonsuojelualueen kupeesta metsätilan, suuruudeltaan noin 160 hehtaaria. Kintulammi sijaitsee Teisko-Aitolahdessa. Alue, jonka kaupunki ostaa, on nimeltään Metsä-Ylinen. Myyntihinta on 930 000 euroa ja se katetaan maanhankintaan täksi vuodeksi varatuista määrärahoista. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle joulukuun kokouksessaan, ja nytkin päätöksestä äänestettiin. Pohjaehdotus hyväksyttiin äänin 9–4. Lue myös: Tampereelle perustettiin 548 hehtaarin luonnonsuojelualue – Teiskon Kintulammilla kasvaa jopa 400 vuotiaita ikihonkia Satumetsää ja aihkimäntyjä vain kivenheiton päässä Keskustorilta – Tampereen uusi luonnonsuojelualue valmistuu tänä vuonna Tampereen upouusi retkeilyalue sai heti kiitosta – Kintulammi on lähellä ja helppo: Himoerämies pisti heti tanssiksi Pirkanmaa on patikoijan paratiisi – Valitsimme 12 reittiä, joissa riittää ihailtavaa niin aloittelijalle kuin kokeneellekin retkeilijälle Vihreiden lähettämän tiedotteen mukaan metsätilan ostamista vastustivat kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta. –Metsä-Ylisen tilan kytkeminen jatkumoksi Kintulammen luonnonsuojelualueeseen turvaa tärkeällä tavalla kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistys- ja luontomatkailumahdollisuuksia. Kintulammen luonnonsuojelualue on saavuttanut koko perheen retkeilykohteena suuren suosion ja olisi ollut suurta hölmöyttä nyt heikentää tämän alueen vetovoimaa, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio sanoo vihreiden tiedotteessa. Kintulammin alue sijaitsee Teisko-Aitolahdessa noin 21 kilometrin päässä keskustasta. Yleisimpiä kasvupaikkatyyppejä ovat tuore, kuivahko ja kuiva kangas. Metsistä 75 prosenttia on varttunutta. Yli 80 vuotta vanhaa metsää on 140 hehtaaria. Vanhimmat kilpikaarnaiset aihkimännyt lienevät jopa 400-vuotiaita. EU:n luontodirektiivilajeista alueella tavataan viitasammakkoa ja liito-oravaa. Rauhoitetuista kasveista alueella kasvaa valkolehdokkia ja alueellisesti uhanalaisista herttakaksikkoa, sammalista pallopäärahkasammalta ja jäkälistä raidankeuhkojäkälää ja samettikesijäkälää. Metsän luonnontilaisuutta ilmentäviä tai muuten harvalukuisia kääväkäslajeja löytyi 14, joista kääpiä oli kymmenen.