Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Muovikassien koti on Vehmaisissa – Yritys toi vuosi sitten tammikuussa markkinoille ESSI kiertokassin, jonka materiaali on kuluttajien lajittelemaa muovijätettä

Vehmaisissa on tamperelaisille ehkä tuntematon suuruus – Amerplastin tehdas, joka tekee muun muassa koko maan Citymarkettien muovikassit. Pirkanmaalaiset ovat muuta maata innokkaampia muovin kierrättäjiä. Täällä on keräysaste korkeammalla kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Tamperelaisten kierrättämä muovipussi voi päätyä uuteen elämään niinkin lähellä kuin Vehmaissa Amerplastin tehtaalla. Yritys on 66-vuotias, mutta se ei ole juuri julkisuudessa paistatellut. –Meillä on yrityksen toiminnan keskiössä ilmastomuutoksen pysäyttäminen. Olemme heränneet muovin haasteeseen, sanoo myynti- ja tuotekehitysjohtaja Ari-Pekka Pietilä . Amerplastin liiketoiminnan ytimenä ovat kierrätysmateriaalista valmistettavat kauppakassit, uusiutuvasta raaka-aineesta tehdyt Amergrip-pussit sekä elintarvike- ja pehmopaperipakkaukset. Esimerkiksi Suomen muovikauppakasseissa Amerplast on selkeä markkinajohtaja. Amerplastin kiertotalousmuovikassien valmistuksessa käytetään pakkausjätemuovia, joka on käsitelty Fortumin Riihimäen Muovijalostamossa ja kerätty kuluttajilta tuottajien ylläpitämän Rinki-järjestelmän kautta. Yritys toi markkinoille tammikuussa 2017 ESSI Kiertokassin, jonka valmistuksessa on käytetty Fortumin käsittelemää kierrätysmateriaalia. Kiertotaloutta on tarkoitus laajentaa muihinkin tuotteisiin. Keräys laajenee kiinteistöissä Muovipakkausten keräys kiinteistöiltä laajenee Pirkkalan ja Tampereen lisäksi Kangasalan, Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven taajama-alueille. Muovipakkaukset kerätään isoista, ajoneuvonosturin avulla tyhjennettävistä jätesäiliöistä. Kiinteistö voi liittyä keräykseen omalla syväsäiliöllä tai Pirkanmaan Jätehuollolta vuokrattavalla säiliöllä. –Muovipakkausten keräys kiinnostaa taloyhtiöitä. Pirkkalan ja Tampereen pilottialueilla noin 70 kiinteistöä on aloittanut muovipakkausten keräyksen. Keskittymällä taajamiin ja isoihin keräysvälineisiin haluamme varmistaa muovinkeräyksen ympäristöhyödyt, kertoo tekninen päällikkö Timo Varsala Pirkanmaan Jätehuollosta. Kierrätys on iso juttu. Aikaa myöten, kun kuluttajat oppivat palauttamaan pakkaukset keräyspisteisiin ja uusien kierrätystuotteiden markkinat saavat lisää vauhtia, myös muovi saadaan kiertoon samaan tapaan kuin paperille on tehty jo vuosikausia. Suomessa muovia ei päädy meriin, koska täällä on järjestetty jätehuolto. Sisäinen kierto vallitsee Amerplastin tehdassaliin mennäkseen on puettava turvakengät ja heijastinliivi. Amerplastilla on täysi sisäinen kierto polyeteeniraaka-aineessa. Hävikkiä ei ole. Kun muovikassipinkasta on leikattu kantokahvan "reikä" palaa tämä muovi kierron alkuun ja se muutetaan takaisin granulaateiksi ja materiaaliksi. –Muovilla on edelleen paikkansa maailmassa. Kun me teemme hyviä ja ruokaa paremmin säilyttäviä muovipakkauksia, vähenee ruokahävikki, ja tässä voittaa ilmasto. Kun vihanneksia tai marjoja pakataan niille erityisesti suunniteltuun pakkaukseen, sen säilyvyys paranee jopa kymmenen päivää. Tämä luo valtavia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseen. Muovipakkaus on kevyt, se suojaa hyvin ja se on energiatehokas, sanoo Ari-Pekka Pietilä. Keskustelussa selviää, että biohajoava muovi ei kuulu luontoon eikä siis ole ihan viaton. Biohajoava muovi vaatii teollisuustason kompostoinnin 58 asteessa ennen kuin se todella hajoaa. Roskapussina muovikassi Koska Ari-Pekka Pietilä on muovitehtaalla töissä, hän käyttää edelleen roskapussina muovikassia. Perhe lajittelee muovia ja vie kauppareissulla sitä marketin keräyspisteeseen. Hän on sitä mieltä, että mitä lähempänä ihmistä kierrätys on, sitä paremmin se toimii. Kiinteistökeräys on sen vuoksi hyvä idea. Ari-Pekka Pietilä puhuu muovikassin puolesta. –On todistettu, että kauppakassina muovikassi on ekologisempi valinta kuin kangaskassi. Samaa kangaskassia pitäisi käyttää vähintään viisi vuotta ennen kuin sen valmistukseen käytetty energia on kuitattu ja se voittaa muovikassin. Sitten on vielä se kysymys, käytetäänkö ylimääräisiä roskapusseja roskien viemiseen. –Nyt muovipakkausten kierrätystavoite on 22,5 prosenttia. Vuonna 2025 luku on 50 prosenttia. Kierrätys kannattaa. Sen laajentamisesta on sekä Suomen sisäisiä että Euroopan unionin laajuisia suunnitelmia. Jos hyvin käy, vuonna 2030 kiertää suurin osa muovista uudelleen käyttöön materiaalina, ja loput menee energiaksi. Tässä on se järki, että saadaan ennemmin uutta raaka-ainetta kuin poltettavaa materiaalia. Amerplastin myynti- ja tuotekehitysjohtaja Ari-Pekka Pietilä puhuu totta kai muovikassin puolesta, sillä se on firman päätuote. Hän näkee asian niin, että kangaskassin kanssa kannattaa hiilijalanjäljen suhteen käydä kaupassa vain jos sitä käyttää todella monta vuotta. Muussa tapauksessa muovikassin hyödyt ovat suuremmat. Minä käyn kaupassa lauantaina suuremmilla ostoksilla varusteinani pajukori, joka on tuotu Viipurin torilta kanavaa pitkin laivalla monta kymmentä vuotta sitten. Se palvelee vielä varmaan pitkälle tulevaisuuteen. Viipurista sillä toin paljon pellavaa itselle ja koko suvulle. Lisävarustuksena on muovisia kestokasseja. Niillä on jonkin verran hiilijalanjälkeä rasitteenaan, sillä ne on tuotu Espanjasta lentokoneen kyydissä. Nekin ovat kestäneet vuosia, ja niillä on pitkä tulevaisuus. Tästä nousee tietysti se ongelma, millä viedä roskat sekajätteeseen. Tähän tarkoitukseen ostan ohuita muovisia roskapusseja, jotka on tarkoitettu kertakäyttötuotteiksi. Satunnaiset muovikassit menevät samaan käyttöön. Biojätteille ostan hajoavia muovipusseja. Muoviasia askarruttaa ja moni pyristelee siitä irti. Muovilla on kuitenkin paikkansa, jota on vaikea korvata. Päivi Vasara