Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Robotiikan maailmaan sukellettiin saunan, avannon ja lumihangen kautta – Tampereen yliopisto ja VTT vetävät suurta eurooppalaista 32 miljoonan euron tutkimushanketta

Tampereen yliopiston Hervannan kampuksen päärakennuksen Tupakeittiössä oli tiistaina alkuillasta tunnelma korkealla, kun Hervannassa juhlistettiin Tampereelta johdettavaa merkittävää uutta yleiseurooppalaista robotiikka-hanketta. Paikalle oli matkustanut satakunta robotiikan asiantuntijaa noin kahdestakymmenestä Euroopan maasta. Hankeen rahoitus on 32 miljoonaa euroa, ja sitä koordinoivat naapurit Hervannassa: Tampereen yliopisto ja VTT. Ilmeet olivat iloisia ja tunnelma rento, sillä Tampereelle eri puolilta Eurooppaa matkustaneet alan asiantuntijat olivat aloittaneet tutustumisen toisiinsa jo edellisenä iltana perisuomalaiseen tapaan: saunomalla, pulahtamalla avannossa ja lumihangessa kieriskelemällä. EU:n rahoittamassa Horisontti 2020 -ohjelmassa on kaksi hanketta: Trinity ja DIH2. Hankkeiden tavoitteena on tuottaa pk-yrityksille erilaisia käyttökelpoisia työkaluja sekä rahoitusta robotisoinnin kehittämiseksi. Tampereen yliopiston koordinoimaa Trinity-hanketta vetää kone- ja tuotantotekniikan professori sekä teollisuusrobotiikan tuntija Minna Lanz . DIH2-hanketta koordinoi VTT:n robotiikkajärjestelmien päätutkija Ali Muhammad . Hankkeissa on yhteensä mukana yli 40 partneria eri puolilla Eurooppaa, mutta myös yrityksille Tampereen seudulle ja muualle Suomeen on luvassa mukava rahoituspotti robotiikan kehittämiseen. –Tämä on hirvittävän hienoa, sillä harvoin kaksi näin isoa tekijää samasta kaupungista mahtuu samaan EU-hankkeeseen, teollisuusrobotiikan tuntija Lanz sanoo. –Etäisyyttä yliopiston ja VTT:n välillä on muutama sata metriä, ja pääsemme tekemään yhteistyötä täysillä. Samalla voimme tukea oman alueen kehittämistä, sillä hankkeiden tuloksia jalkautetaan yrityksiin eri puolille Pirkanmaata, Lanz sanoo. Trinity-hankkeessa on suomalaisena yrityskumppanina tamperelainen perheyritys Fastems. Fastems kehittää automaatiojärjestelmiä valmistavan teollisuuden asiakkaille. –Tällaiset kehittämisverkostot ovat yrityksille keskeisen tärkeitä, sillä nykyään ollaan paljon tekemisissä sellaisten ratkaisujen kanssa, että niitä ei voi yksin toteuttaa. Ne on tehtävä yhdessä muiden kanssa, kertoo Fastemsin innovaatiokehityksestä ja tutkimuksesta vastaava Harri Nieminen . Kaksi erilaista lähestymistapaa Trinity- ja DIH2-hankkeiden tavoite on sama eli pk-yrityksiä tuetaan robotisoinnissa tarjoamalla niille uusia teknisiä ja standardoituja ratkaisuja, räätälöityä koulutusta sekä pääsy Euroopan laajuisiin osaamisverkostoihin. Lähestymistapa on hieman erilainen. Ali Muhammadin johtamassa DIH2-hankkeessa kehitetään yleiseurooppalaista ketterän tuotannon ja robotiikan verkostoa tarjoamalla asiantuntemusta ja tukea keskeisiin tuotannon haasteisiin. Minna Lanzin johtamassa Trinity-hankkeessa keskitytään ihmisen ja robotin yhteistyöhön valmistavassa teollisuudessa. –VTT:n hankkeessa rakennetaan markkinapaikkaa olemassa oleville ratkaisuille. Yliopiston hankkeessa tuotetaan sisältöä tuolle markkinapaikalle, Lanz luonnehtii hankkeiden toisiaan täydentäviä näkökulmia. Kolme keskeistä tavoitetta Lanzin koordinoimassa Trinity-hankkeessa on kolme keskeistä tavoitetta. Ensimmäinen on luoda verkosto osaajista ja koota yhteen paikkaan tietoa siitä, kuka missäkin päin Eurooppaa mitäkin tekee. –Tieto kootaan verkkosivustolle. Sieltä yritykset löytävät tietoa siitä, mitä eri puolilla Eurooppaa tehdään. Tarjolla on myös vinkkejä siitä, minne voi mennä tutustumaan tiettyihin jo toteutettuihin ratkaisuihin. Lanzin mukaan keskiössä on erityisesti piensarjatuotantoon sopiva joustava ja älykäs robotiikka. Yrityksiä perehdytetään myös teollisen internetin hyödyntämiseen. Toinen tavoite on selvittää, minkälaisia robotisaatioon liittyviä palveluita verkostossa on tarjolla. Kolmas teema on turvallisuus. –Kun robotit yhdistetään verkkoon, on katsottava, kuinka turvallisia ratkaisut ovat tietoturvan kannalta katsottuna. Trinity-hankkeessa kiinnostuneiden pk-yritysten käyttöön tuotetaan myös erilaisia kehityshankkeita. Konsortiossa tuotetaan 4-vuotisen rahoituskauden aikana 17 käyttötapausdemonstraatiota ja 50 hyvää esimerkkitapausta siitä, miten robotiikkaa on hyödynnetty. Tapaukset kootaan tutkimuslaitoksista ja yrityksistä –Esimerkkien avulla kerrotaan standardeista ja protokollista, siitä miten laitteistot on rakennettu, mitä koodia ne ovat syöneet ja mitä tarvitaan tietynlaisen laitteen kopioimiseen, Lanz sanoo. Vääriä käsityksiä robotiikasta Trinity- ja DIH2-hankkeen kaltaisia projekteja tarvitaan, sillä vaikka elektroniikka- ja autoteollisuus sekä muu suursarjatuotanto ovat jo pitkään olleet robotiikan suuria hyödyntäjiä, pienempien yritysten parissa robotiikan hyödyntäminen ei ole yleistynyt samaa vauhtia. Robotiikka koetaan usein myös joustamattomaksi, vaikeaksi ja monimutkaiseksi ottaa käyttöön piensarjatuotannossa. Näin ei Minna Lanzin mukaan enää välttämättä ole, sillä johonkin tiettyyn tarkoitukseen tehtyä robottiohjelmaa voidaan muokata myös toiseen käyttöön. –Robottiohjelmaa ei tarvitse aina lähteä tekemään alusta. Siihen on olemassa keinoja. Myös tästä haluamme jakaa yrityksille tietoa. Lanzin mukaan vahvana elää yhä myös käsitys, että robotti korvaa aina ihmisen. –Robotit ovat vain työstökoneita. Eivät ne työtä poista, päinvastoin, robotit tuovat usein mukanaan työpaikkoja, esimerkiksi suunnittelijoille, operaattoreille ja ohjelmoijille, Lanz sanoo. Robotteja tarvitaan yhä enemmän. Esimerkiksi ilmailuteollisuuteen valmistettavista kappaleista jokainen valmistuksen vaihe pitää pystyä jäljittämään jopa vuosikymmenten jälkeen. Myös laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Robottien avulla tietyt toistuvat prosessit voidaan automatisoida ja näin varmistaa, että laatu ei vaihtele. Tätä asiakkaat Lanzin mukaan vaativat. –Jos ostat vaikka 90 000 euroa maksavan auton, et halua, että sen pakoputki on kolme milliä liian pitkä ja tärisee. VR ja AR tulevat robotiikkaan Trinity-hankkeessa Tampereen yliopistossa keskitytään yhteistyörobotteihin valmistavassa teollisuudessa. Yhteistyörobotit eli cobotit tekevät työtä yhdessä ihmisen kanssa. Robotilla on omat työvaiheensa, ihmisellä omansa. Yhteistyörobottien kehittämisessä yksi iso kiinnostuksen kohde tällä hetkellä ovat virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) sovellusten käyttö. VR- ja AR-sovellusten avulla ihminen saa työn edetessä koko ajan tietoa siitä, mitä robotti on tekemässä. VR:ää ja AR:ää hyödyntäviä yhteistyörobotteja kehitetään Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. –Haluamme tehdä intuitiivisia käyttöliittymiä. Niiden avulla robotti osaa viestiä sen kanssa työtä tekevälle ihmiselle esimerkiksi valojen avulla, mitä se aikoo tehdä. Lanzin mukaan Hervannassa kehitetty projektorivalon tai laservalon avulla viestivä käyttöliittymä on saanut hyvää palautetta käyttäjätesteissä. Kokeiltu on myös hololenssin avulla tuotettua lisätyn todellisuuden käyttöliittymää. –Hololenssin ongelma on vielä, että se aiheuttaa merisairauden kaltaisia oireita. Tavoite on kehittää järjestelmä, jonka avulla ihminen ja robotti kommunikoivat toistensa kanssa mahdollisimman helposti ilman, että ihmisen on pidettävä päässä mitään laitetta. Valolla tehty käyttöliittymä tuntuu sellaiselta ratkaisulta, jota lähdetään viemään eteenpäin. Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta on myönnetty yhteensä 32 miljoonaa euroa kahdelle suurelle eurooppalaiselle sisarhankkeelle, joita molempia johdetaan ja koordinoidaan Hervannasta Tampereelta. Rahoituksella tuetaan pk-yritysten robotisointia ja ketterän tuotannon mahdollistavan joustavan robotiikan käyttöön ottamista yrityksissä. Hankkeet ovat nelivuotisia ja ne tarjoavat tutkimus- ja kehitysrahoitusta yritysten omiin sovelluskokeiluihin. Avoimen haun kautta jaettavaa rahoitusta kanavoidaan yrityksille hankkeiden kautta yhteensä 16 miljoonaa euroa. DIH2-hanke: DIH2 on yleiseurooppalainen, ketterän tuotannon ja robotiikan verkosto. Hankkeessa on mukana 26 eurooppalaista ekosysteemiä ja sen tavoitteena on saavuttaa yli 300 000 valmistavan teollisuuden pk-yritystä. Konsortio koostuu 37 partnerista, 28 maasta, 26 innovaatiokeskuksesta sekä 10 operatiivista asiantuntemusta tarjoavasta yrityksestä. DIH2 tarjoaa yritysten käyttöön asiantuntemusta ja tukea keskeisiin ketterän tuotannon haasteisiin, kuten teknologia, investoinnit, standardisointi, osaaminen ja kompetenssit sekä etiikka-, tieto- ja kyberturvallisuus. Trinity-hanke: Trinity-hankkeessa keskitytään ihmisen ja robotin yhteistyöhön valmistavassa teollisuudessa. Hankkeessa autetaan pk-yrityksiä digitalisoimaan tuotantoaan kustannustehokkaiden piensarjatuotannon robottiratkaisujen avulla. Hankkeessa tuotetaan 17 kehittynyttä tuotantosovellusdemonstraatiota pk-yritysten tarpeisiin. Demot hyödyntävät robotiikan, teollisen internetin ja tietoturvan uusimpia teknologioita. Lisäksi tuotetaan eurooppalaisista yrityksistä ja tutkimuslaitoksista 50 esimerkkitapausta siitä, miten robotiikkaa ja teollista internetiä voidaan pk-yrityksissä hyödyntää.