Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ainakin 280 kiloa kultaa – Kaapelinkulman kaivoksella Valkeakoskella kaivuu alkaa tammikuun lopussa

Kiistelty Kaapelinkulman kaivoshanke Valkeakoskella siirtyy tuotantovaiheeseen. Malmin louhinta käynnistyy tammikuun lopussa. Kuluvan vuoden loppuun mennessä louhinta ulottuu noin 20 metrin syvyyteen maanpinnasta. Ensi vuonna louhintaa jatketaan 50–55 metrin syvyyteen. Kaapelinkulman kultakaivos tulee Dragon Mining oy:n maajohtajan Ilpo Mäkisen mukaan työllistämään noin kolme toimihenkilöä ja 8–10 urakoitsijan edustajaa. Malmi kuljetetaan yhtiön rikastamoon Vammalassa. Lähes 300 kiloa kultaa Kaapelinkulmalla mitatut malmivarat ovat tällä hetkellä 76 000 tonnia. Arvioiden mukaan malmi sisältää kultaa keskimäärin 3,8 grammaa tonnissa. Kullan määräksi arvioidaan 9 000 unssia. Yksi unssi on 31,1 grammaa, joten kaivoksessa olisi noin 280 kiloa kultaa. Kullan maailmanmarkkinahinta on noussut viime syyskuusta lähtien. Arvometallin hinta unssilta liikkuu nyt noin 1 290 dollarissa (1 132 euroa). Kaapelikulman kullan kokonaisarvo olisi noin 10 miljoonaa euroa. Kun Kaapelinkulman mineraalivarantoihin lasketaan mukaan mitatut, osoitetut ja mahdolliset varannot, nousee kokonaismäärä 168 000 tonniin. Kullan kokonaismääräksi on arvioitu 21 000 unssia, noin 650 kiloa. Nykyhinnalla arvo on noin 24 miljoonaa euroa. Avolouhos Dragon Mining Ltd. listautui viime lokakuussa Hong Kongin pörssiin. Listautumisesitteessä yhtiö sanoo, että Kaapelinkulmalla louhitaan kaksi vuotta. Toiminta ei kuitenkaan välttämättä pääty tähän. –Kaivoksen tämänhetkinen ikä on kaksi vuotta, mutta louhinnan aikana malmivyöhykettä tutkitaan lisää, toteaa Mäkinen. Aluehallintoviraston hyväksymässä ympäristölupahakemuksessa vuodelta 2011 Dragon Mining arvioi kultapitoisuudeksi keskimäärin 6,2 grammaa tonnissa. –Tutkimuskairausten tihentyessä malmivyöhykkeestä saadaan tarkempaa tietoa, ja kultapitoisuus tarkentuu. On tyypillistä, että tiedon lisääntyessä pitoisuus pienenee, mutta varmuus malmivyöhykkeestä kasvaa, sanoo Mäkinen. Kaapelinkulman malmi louhitaan avolouhoksesta, joka on työnä edullisempaa kuin maanalainen louhinta. Mäkisen mukaan Kaapelinkulman toiminta on kannattavaa, vaikka pitoisuudet ovat pienempiä kuin yhtiön Oriveden ja Jokisivun kaivosten pitoisuudet. Hanketta on kritisoitu Kaivostoiminta on viime aikoina ollut paljon julkisuudessa. Kaapelinkulman hanketta on kritisoitu muun muassa sen vuoksi, että se sijaitsee lähellä asutusta ja aivan Natura-alueen vieressä. Yksi syy on huomioon ollut Iltalehden uutinen, jonka mukaan Dragon Mining Ltd olisi Hong Kongin pörssiin listautuessaan todennut, että yhtiö ehtii tyhjentää Kaapelinkulman ja muiden kaivostensa kultavarannot ennen kuin kaivoksia koskevat valitukset on ehditty käsitellä. Lokakuun 18. päivänä julkaistussa listautumisesitteessä yhtiö toteaa, että Aluehallintovirastossa ja Vaasan hallinto-oikeudessa käsittelyajat ovat keskimäärin 18 kuukautta ja 17 kuukautta. Esitteessä yhtiö arvioi, että Oriveden kaivoksen elinaika on kymmenen kuukautta ja Jokisivun 42 kuukautta sekä Kaapelinkulman 24 kuukautta. Arviot on tehty viime vuoden huhtikuussa. Dragon Mining Ltd. toteaa esitteessä, että "kaivosten odotetaan olennaisesti ehtyvän" ennen kuin hakemus on oikeudessa käsitelty. Mäkisen mukaan tällä viitataan Vammalan ympäristölupa-asian käsittelyyn eri oikeusasteissa. Mäkinen painottaa, että listautumisesitteessä on velvoitettu kuvaamaan lupa- ja valitusprosessien kestoja. Yhtiön mineraalivarannot arvioidaan vuosittain uusien kairaustulosten perusteella. Tavoitteena on jatkuvasti pidentää kaivosten elinikää. Mäkisen mukaan Iltalehden uutisointi oli tarkoitushakuista. –Kuten ministeri Mika Lintiläkin Ylen aamutelevisiossa totesi, on listautumisesitteemme hyvin seikkaperäinen ja laaja, ja Kaapelinkulman kaivoksella kaikki luvat ovat asianmukaisessa kunnossa. Kaapelinkulman ympäristöluvan muuttamista koskeva aloite on hallinto-oikeudessa kesken. Oriveden kaivoksen ympäristölupa on valitusten jäljiltä oikeuden käsittelyssä. Yhtiö voi louhia malmia Orivedellä vanhan luvan turvin kunnes uusi lupahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Sastamalan rikastamon ympäristöluvan muutoshakemus on käsittelyssä Aluehallintovirastossa. Orivesi liipasimella Listautumisesitteessä Dragon Mining Ltd. toteaa, että Oriveden kaivos on tyhjennetty malmista tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Mäkisen mukaan yhtiö on luottavainen, että Orivedellä löydetään lisää malmia. Loppukesälle on suunniteltu tutkimuskairauksia, joiden tavoitteena on kaivoksen eliniän jatkaminen. –Uusien investointien suhteen olemme varovaisia ennen KHO:n päätöstä uudesta ympäristöluvasta. Mikäli päätös on kielteinen, teemme kaivosturvallisuuden kannalta keskeneräiset työt loppuun, sanoo Mäkinen. KHO:n päätös on ratkaiseva Oriveden kaivoksen jatkon kannalta. Orivesi on ollut otsikoissa, koska kaivoksesta on löytynyt asiaankuulumattomia jätteitä. Poliisi tutkii asiaa. Kaatopaikka kaivoksessa on peräisin jo ajalta ennen Dragon Miningin alettua hyödyntää kaivosta. Dragon osti kaivoksen Outokummulta vuonna 2003. Huittisissa sijaitsevan Jokisivun kaivoksesta Mäkinen sanoo, että "kairaamme kultaesiintymää jatkuvasti". –Olemme erittäin luottavaisia siihen, että Jokisivun kaivoksella toiminta jatkuu useita vuosia, sanoo Mäkinen. Ruotsiin satsataan Listautumisannissa saaduista varoista, noin kuusi miljoonaa euroa, Dragon Mining Ltd. käyttää ilmoituksensa mukaan Ruotsissa olevan kaivostoimintansa kehittämiseen. Yhtiöllä on esiintymä Fäbolidenissä. Sen ja Svartlidenin kaivoksen yhteenlasketut todennäköiset ja mahdolliset malmivarat yhtiö arvioi 11,2 miljoonaksi tonniksi. Määrä on viisinkertainen yhtiö Suomen-kaivosten vastaavaan määrään verrattuna. Kullan määräksi arvioidaan noin miljoona unssia, noin 31 tonnia. Suomen-kaivosten yhteenlaskettu kulta-arvio on kolmasosa tästä. Fäboliden on Dragon Miningin tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä hanke. Onko Dragon Mining keskittämässä toimintansa Ruotsiin? –On totta, että Fäboliden on suuri projekti. Yhtiölle on kuitenkin tärkeää toimia molemmissa maissa, ja uskomme, että useampi kaivos on hyvä lähtökohta myös riskien hallinnassa, Mäkinen sanoo. Korvaus maanomistajille Kaivostoiminnan vastuullisuuden ja ympäristövaikutusten lisäksi esille on noussut kaivosyhtiöiden verotus. On alettu kysyä, hyötyykö valtio ja maanomistaja riittävästi kaivostoiminnan tuloista. Dragon Mining pyrkii aina ostamaan kaivostoiminnassa tarvittavan maa-alueen. Kaapelinkulmalla tavoite toteutui vain puoliksi. Kaapelinkulman kaivospiirin pinta-ala on 65,1 hehtaaria. Kaivospiiritoimituksen yhteydessä yhtiö osti kaivospiirin alueelta maita noin 30 hehtaarin verran. Mäkisen mukaan yhtiö on kiinnostunut ostamaan loputkin alueet. Kaivoslain mukaan korvausta kaivospiirin sisällä olevasta maa-alueesta maksetaan kiinteänä korvauksena 50 euroa per hehtaari. Lain mukaan luvitetuista alueista maanomistajille maksetaan lisäksi korvaus, jonka suuruus määräytyy kullasta saadun liikevaihdon perusteella. Korvauksen suuruus on 0,15 prosenttia liikevaihdosta ja se jaetaan maanomistajille pinta-alojen suhteessa. Suurin osa eduskuntapuolueista on ilmaissut kannattavansa kaivosveron kiristämistä. Valkeakoskelainen kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) on tiedottanut pitävänsä tärkeänä, että jatkossa myös kunta saa kaivostoiminnan tuotoista asiallisen korvauksen esimerkiksi kaivosveron tai kiinteistöveron kautta. Verotusta on Mäkisen mukaan tarkasteltava kokonaisuutena, ei yksittäisinä paloina. –Esimerkiksi Ruotsissa peritään veroa 0,2 prosenttia, mutta verosta vain 0,05 prosenttia päätyy valtiolle, valtaosa menee maanomistajille, Mäkinen sanoo eikä halua tarkemmin ottaa kantaa kaivostoiminnan verotukseen Suomessa. Hong Kongin pörssiin listattu yhtiö. Keskittynyt etsimään, kaivamaan ja jalostamaan kultaa Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa toimivat kultakaivokset Orivedellä ja Huittisissa. Valkeakoskella Kaapelinkulman esiintymä. Louhinta alkamassa. Malmin rikastamo sijaitsee Vammalassa. Dragon Mining oy:n liikevaihto vuonna 2017 oli 27,7 miljoonaa euroa (31,9 Me vuonna 2016) Liiketoiminnan tulos 5,89 miljoonaa euroa (6,08 Me). Käyttökateprosentti 28,4 (27,2 %). Kuvaa varsinaisen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja veroja. Investoinnit vuonna 2017 olivat 4,5 miljoonaa euroa (5,18). Henkilöstön määrä 57, pieneni 24 henkilöllä. Dragon Mining aloitti kaivostoiminnan Suomessa vuonna 2003 ostettuaan Oriveden kaivoksen Outokummulta. Jokisivun kaivoksen Dragon Mining avasi vuonna 2009. Ruotsissa on kaksi kaivosta ja rikastamo. Emoyhtiö Dragon Mining Ltd:n suurin yksittäinen omistaja on Hong Kongissa sijaitseva pääomasijoitusyhtiö Allied Group. Yhtiö vaihtoi viime vuoden lopulla listauksensa Australian pörssistä Hong Kongin pörssiin. Tavoitteena on osakevaihdon kasvattaminen ja yrityksen tunnettuuden lisääminen. Kaivostuotanto Kaivosalan toimialaraportin mukaan Suomessa oli viime vuonna yhdeksän metallimalmikaivosta, joista neljä oli kultakaivoksia. Muut tuottavat muun muassa kromia, kuparia, sinkkiä ja nikkeliä. Kultaa tuotettiin Suomen kaivoksista vuonna 2017 yhteensä noin 9 100 kiloa, josta 67 prosenttia Kittilän kaivoksesta. Kullan kulutus globaalisti oli 3 150 tonnia. Globaalit kullan metallivarannot ovat arviolta 54 200 tonnia. Vuoden 2017 kulutustasolla reservi riittää 17 vuodeksi. Kullan suurimmat tuottajat ovat Kiina ja Australia. Ne tuottavat yhdessä noin neljäsosan maailman vuotuisesta tuotannosta.