Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Jos Tammerin vanhat esineet osaisivat puhua, saisimme kuulla monta mielenkiintoista tarinaa 90-vuotiaan hotellin historiasta

Hotelli Tammerin vintti on matala, pieni ja yllättävän siisti. Täällä hotellin lokakuussa vuonna 2015 aloittanut uusi operatiivinen päällikkö Jaana Kariskoski pelkäsi kummituksia syksyn tuulen tuivertaessa. Radisson Blu Grand Hotel Tammerin henkilökunta rauhoitteli häntä, ettei Tammerin ensimmäinen ravintoloitsija ranskanvenäläinen Alexander Adlivankin kummittele siellä. Sitä paitsi hän on ystävällinen kummitus. Jaana oli vintillä etsimässä vanhoja aarteita, ja niitä löytyikin. Vieläkin katon alla on esineistöä, joka ansaitsisi kunnostuksen ja pääsyn esille: lamppuja, tuoleja, posliinivateja ja ravintolahopeisia tarjoiluastioita. Koska Tammer täyttää tänä vuonna komeat 90 vuotta, uusimme tämän tarinan, joka on tehty toukokuussa vuonna 2016. Uudet leimat entisten päälle Tammerin ensimmäinen ravintoloitsija Alexander Adlivankin tuotatti Tammeriin muun muassa pöytähopeita ja kattokruunuja Ranskasta. Huhutaan, että hän osti myös käytettyä tavaraa, ja niistä poistettiin entiset leimat, jotka korvattiin GHT-signeerauksella. GHT oli tietysti Grand Hotel Tammer. –Jos esineet osaisivat puhua, niin saisimme kuulla monta mielenkiintoista tarinaa, toteaa Jaana. Vapriikin kokoelmapäällikkö Riitta Kela on ollut apuna tarinoiden etsimisessä. Riitalla on taustaa kuva-arkistosta, joten hän kävi läpi digitoituja kuvia Tammerista. Niitä on peräti viisi sataa, sillä Tammer on aina ollut kaupungin tapahtuminen keskipiste. –Kuvien perusteella pystyi ajoittamaan monia ravintoesineitä 1930-luvulle. Joitain huonekalujakin näkyi myös vanhoissa kuvissa, kertoo Riitta. Edelleen hyvässä käytössä Hotelli Tammerissa on aina käytetty vanhoja esineitä. Nyt niitä on entistä enemmän joka päivä esillä. Osa on vitriineissä vain silmien ilona. Näin esimerkiksi posliiniastiat, jotka saattavat olla alkuperäiset ja Kiinasta asti tulleita. –Mielellämme katamme aamiaiselle ravintolahopeiset kermakot ja sokerikot. Ne ovat hyvää, painavaa tavaraa, sanoo Jaana. –On ihan eri asia, että vanhat astiat ja lamput ovat käytössä kuin jos ne olisivat museossa. Tästä syystä ilmeisesti Vapriikin kokoelmassa ei olekaan Tammerin esineistöä, koska nehän ovat käytössä. Mikä on hyvä, sillä käytössä esineiden tarinat ja merkitykset säilyvät varmimmin, toteaa Riitta. Kynteliköistä on saatu upeita Uuden neuvotteluhuoneen hyllykössä on kynttelikköjä, jotka on saatu kiillotettua hienoiksi. Niitä kelpaa pitää esillä. –Kiillottaminen on kova työ. Hopeanpuhdistusaineella se onnistuu, vaikka nämä ovatkin alpakkaa eivätkä hopeaa. Vielä meillä on monta isoa laatikollista aterimia, jotka odottavat kiillotustyötä, kertoo Jaana. Muutenkin se tekee vaikutuksen, että vanhoja esineitä on Tammerissa niin runsaasti. Teknillisen seura teki aloitteen Hotellin historia alkoi Tampereen teknillisen seuran kokouksesta, jossa E. Graeffe ehdotti, että seuralle rakennettaisiin talo. Rakennukseen haluttiin myös tuottavia tiloja, joten sen vuoksi tehtiin hotelli. Hotelli Tammerin suunnitteli kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer , ja se edustaa tyyliltään pohjoismaista klassismia. Alusta alkaen oli tarkoitus rakentaa kansainvälisenkin vertailun kestävä hotelli ja Tampereelle uusi maamerkki. Kustannukset kohosivatkin lähes kahdeksaan miljoonaan markkaan. Arkkitehtikilpailussa oli mukana myös Birger Federley, mutta hän joutui vetäytymään terveydellisistä syistä. Bertel Strömmer on vaikuttanut kaupunkikuvaan suuresti. Teknillisellä seuralla on edelleen kokoustilat Tammerissa. Aluksi heillä oli kokonainen kerros käytössään. Alakerrassa on entisöidyt ovet Alakerran uudistettuun tilaan löytyi Hotelli Ilveksen varastoista alkuperäiset ovet. Entisöijällä käynnin jälkeen ne ovat aivan upeat. Niissä on hienosti Teknillisen seuran tunnuskirjaimet sekä suomeksi että ruotsiksi. Vuonna 1929 rakennetusta Hotelli Tammerista on suojeltu ulkopuoli, mutta harvinaista kyllä myös sisätiloista ravintolasali ja aula. –Museovirasto on suojelussa yhteistyökumppani. Se, että sisätilatkin on suojeltu, kertoo rakennuksen arvosta, korostaa Riitta. Äitienpäivälounaalla oli piccolo Äitienpäivälounaalla hotellin operatiivinen päällikkö tapasi miehen, joka oli ollut piccolona 1940-luvulla ja hänen äitinsä oli tarjoilijana palvellut Mannerheimia , joka oli ollut vieraana. Kuinka paljon tarinoita Tammeriin liittyykään. Tammerissa on kuvattu Suomi-filmejä, siellä ovat käyneet Tauno Palo ja Ansa Ikonen , monet monet valtiovieraat. Ja tietysti tamperelaiset juhlavina hetkinään vappuina ja äitienpäivinä. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Morossa toukokuuta vuonna 2016 .