Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Sairaanhoidon tietoverkon kytkimet pettivät niin Pirkanmaalla kuin Helsingissäkin – "Pirkanmaan häiriö oli hyvin vakava siksi, että se oli aivan totaalinen tietoliikennekatkos"

Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Tukholmassa viime aikoina sattuneita vakavia sairaanhoidon tietojärjestelmäongelmia yhdistää yksi asia: kaikissa kyse on ollut samanlaisen laitteen ongelmasta. Onnettomuustutkintakeskus julkisti perjantaina raportin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä marraskuussa 2017 sattuneista vakavista tietojärjestelmähäiriöistä. Kahden päivän aikana potilastietojärjestelmä Uranuksen häiriöt johtivat tilanteisiin, joissa esimerkiksi potilaiden tietoja ei voitu lukea järjestelmästä, saati kirjoittaa sinne uutta tietoa. Laboratoriolähetteet kirjoitettiin käsin paperille, jotka käytiin viemässä laboratorioon eikä ennen katkoa annetusta lääkityksestä ollut varmaa tietoa. Raportissa viitataan myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vastaavankaltaiseen ongelmaan, jossa kaikkien tietoliikenteen varassa olevien laitteiden ja järjestelmien toiminta estyi. Myös esimerkiksi sähköisten lääkekaappien ovia ei saatu auki. Onnea matkassa Onnekasta oli, että toukokuussa 2018 sattunut tilanne alkoi myöhään illalla, eikä sen aikana tarvittu toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön liuotushoitoa mahdollisesti tarvitsevan potilaan laboratoriotutkimusten tekeminen olisi vienyt liikaa aikaa. PSHP olisi saattanut joutua kuljettamaan hoitoa tarvitsevan potilaan Helsinkiin, Turkuun tai lähellä olevaan keskussairaalaan, mutta tällaisia hoitotilanteita ei kuitenkaan sattunut. –Pirkanmaan häiriö oli hyvin vakava siksi, että se oli aivan totaalinen tietoliikennekatkos. HUS:n tapauksessa järjestelmät toimivat osittain, kertoo johtava tutkija Kai Valonen OTKES:sta. Molemmissa tapauksissa kyse oli verkkolaitteesta nimeltään runkokytkin, jonka vikatilanteet vaikuttavat tietoliikenteeseen. –PSHP:n tapauksessa verkkokytkimet oli uusittu hiljattain, HUS:ssa taas ne olivat jääneet uusimatta. Vastaavanlainen runkokytkinvika koettiin myös Tukholman Karoliinisessa sairaalassa marraskuussa 2017. Varmistus? Yhteistä tapauksissa oli myös se, että runkokytkimet olivat kahdennettuja, mutta sekään ei auttanut. Pirkanmaalla heti häiriöselvityksen alkuvaiheessa havaittiin, että tietoliikenneverkon runkokytkimeen ei saada yhteyttä. Kahdennetun runkokytkimen aktiivinen kytkin käynnistettiin tämän takia uudelleen, jotta liikenne siirtyisi järjestelmän toiselle kytkimelle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. –Voimme todeta, että ainakin runkokytkimistä pitää olla huolissaan, määritellä ne kriittisiksi [komponenteiksi] ja ylläpitää niitä, Valonen toteaa. Kytkinten kahdentaminen on todellista vasta silloin, kun niiden toimintaperiaatteet ovat erilaiset. Tällöin samanlainen ongelma ei välttämättä lamauta molempia. Valonen ei tunne tietoliikennetekniikan detaljeja, mutta kehottaa ottamaan periaatteellista mallia esimerkiksi ydinvoimaloiden toiminnasta. –Siellä on esimerkiksi laitteita, joista toinen toimii sähköllä ja toinen paineilmalla. Syy ei ehkä selvillä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Antti Jokelan mukaan ongelman aiheuttaneet runkokytkimet olivat noin vuoden ikäisiä. Teknisen elinkaarensa suhteen ne olivat parhaimmillaan: uusia, mutta käyttöönottovaiheen jo ohittaneita. –Käyttöönotossa ne oli testattu erilaisia skenaarioita varten, mutta kuitenkin sattuu tilanteita, joissa varmennettukaan ympäristö ei jostakin syystä toimi. Jokelan mukaan häiriön jälkeen PSHP on toteuttanut kaikki mahdolliset varmuustoimenpiteet. Yhdessä laitetoimittajan kanssa sairaanhoitopiiri selvitti myös häiriön todennäköisen syyn, virheelliset linkit runkokytkimien ja niihin kytkettyjen keräävien kytkinten välillä. Aivan varmasti syytä ei kuitenkaan voi selvittää, sillä runkolaitteiden toimintaan liittyneet yksityiskohtaiset lokitiedot menetettiin häiriön yhteydessä. –Mikään tietoliikenneyhteys ei ole sataprosenttisen varma, Jokela muistuttaa. –Mutta lähdemme siitä, että [prosenttiluvun] 99 perässä on niin paljon yhdeksikköjä, että siihen voi luottaa. Onnettomuustutkintakeskus antoi tutkintaraportissaan neljä suositusta, kaikki sosiaali- ja terveysministeriölle: 1. STM ohjaa sairaanhoitopiirejä määrittelemään tärkeimpien tietojärjestelmien ja niiden komponenttien kriittisyyden potilasturvallisuuden näkökulmasta. Kriittisimmiksi luokiteltujen järjestelmien luotettavuudesta tulee huolehtia esimerkiksi toimivien kahdennusten, suunniteltujen tilapäisratkaisujen, varaosien, erityiskomponenttien ja aktiivisten valvonta- ja huoltotoimien avulla. Asia on otettava huomioon myös tulevissa terveydenhuoltouudistuksissa. 2. STM varmistaa, että terveydenhuollon toimijoilla on tietojärjestelmien ja niiden komponenttien huolto-, päivitys- ja uusimisohjelma, jota noudatetaan ja seurataan. Päivitystarpeiden seuranta pitää olla huolehdittu. Päätöksenteko huoltotoimista pitää olla selkeä, jotta toimenpiteet eivät jää viipymään. 3. STM huolehtii, että potilasturvallisuuden kannalta riskialttiilla osastoilla on tietojärjestelmähäiriöt huomioon ottava jatkuvuussuunnitelma, sen edellyttämät toimenpiteet, ohjeet ja hankinnat tehtynä sekä säännöllistä harjoittelua. Terveydenhuollon tulevissa uudistuksissa on varmistettava, että varautumisen valvonta on jatkossa riittävää. 4. STM huolehtii, että terveydenhuollon alalle kehitetään tietojenkeruu- ja tiedonjakojärjestelmä, jonka avulla kaikista vakavasti potilasturvallisuutta uhanneista tapahtumista kerätään oleelliset tiedot ja muodostetaan ja julkaistaan turvallisuuden parantamisen kannalta olennaiset johtopäätökset koko toimialan hyödyksi.