Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tilastokeskuksen kysymykset suivaannuttivat - tästä kysymysten muotoilussa on kyse

Aamulehden toimittaja Enni Mansikkamäki arvosteli kolumnissaan (9.1.) Tilastokeskusta suomalaisten arvoja ja uskonnollisuutta koskevan kyselytutkimuksen kysymysten teemoista ja kysymysten muotoiluista. Kyseinen tutkimus on osa kansainvälistä International Social Survey Programme (ISSP) -tutkimusohjelmaa. ISSP on käynnistynyt vuonna 1984, ja Suomi on ollut siinä mukana vuodesta 2000 lähtien. Ohjelmaan osallistuu kaikkiaan 43 maata eri puolilta maailmaa. Tutkimuksen teemoja ovat muiden muassa kansalaisuus, perhe, vapaa-aika, eriarvoisuus, työorientaatiot ja uskonto. Suomessa tutkimus toteutetaan Tampereen yliopiston ja Tilastokeskuksen yhteistyönä ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia. Vuosittain tutkimuksen kyselylomake valmistellaan osallistuvien maiden yhteistyönä. Kaikista kysymyksistä ja niiden muotoiluista käydään hyvin perusteellinen keskustelu. Lisäksi lomake testataan ennen tutkimuksen toteuttamista ainakin kahdessa maassa. Kysymysten laatiminen vaatii erilaisten yhteiskunnallisten olosuhteiden, kulttuurien ja kielellisten seikkojen huolellista yhteensovittamista. Tästä johtuen lopulliset muotoilut ovat aina kompromisseja. Ajallisen vertailtavuuden varmistamiseksi eräät kysymykset on esitettävä samalla tavalla eri tutkimuskertoina, vaikka maailma ympärillä muuttuukin. Sellaiset asiat, jotka Suomessa näyttävät itseltään selviltä, kuten kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen välinen sukupuolisuhde, saattaa monessa maassa edelleen olla hyvin arkaluontoinen asia. Sama koskee naisten oikeutta aborttiin, josta edelleen käydään eri puolella maailmaa kovaa kamppailua. Siksi on tärkeää, että kokoamme tutkimustietoa, joka mahdollistaa erilaisten yhteiskunnallisten todellisuuksien vertailun. Toimittajan esiin nostamat huomiot kertovat myös siitä, että meillä Suomessa aborttiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät asiat ovat kansainvälisesti erittäin hyvällä mallilla. On hienoa, että yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta keskustellaan ja tutkimus jopa suivaannuttaa ihmisiä. Yhteiskuntaa koskevan tiedon kartoittamiseksi ISSP:n kaltainen vertaileva tutkimus on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää ja tutkimuksen onnistumiseksi joudumme aina tekemään valintoja, jotka jossain päin maailmaa synnyttävät ihmetystä. Harri Melin Sosiologian professori, Tampereen yliopisto Suomen edustaja ISSP-ohjelmassa Antti Siikanen Tutkimuspäällikkö, Tilastokeskus