Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Viipurista paennut kuolemaantuomittu teki 300 vuotta sitten oman puuaapisen Pälkäneelle – "Lukutaidon nousu oli niin huima, että piispa oli pudota tuolilta"

300 vuotta sitten, vuonna 1719, kaiversi menneisyyttään pakoon juossut kirjanpainaja ja puupiirtäjä Daniel Medelplan papiston tilauksesta puuaapisen pälkäneläisten käyttöön. Tämä oli poikkeuksellinen ja merkittävä teko isovihan aikana, jolloin kirjapainot olivat kaikonneet maasta. Kirjojen puuttuminen ei ollut syy lannistua ja jäädä odottamaan parempia aikoja. Parempi huominen oli tehtävä tänään. Papisto ymmärsi, että vain lukemaan oppimalla ihmisten sosioekonominen nousu ja eteenpäin meneminen oli mahdollista. Historia velvoittaa. Lukutaito on edelleen ja yhä enemmän olennaisesti hyvinvointia lisäävä tekijä. Siksi lukutaito tulee olemaan Pälkäneellä kantava teema erityisesti vuonna 2019. Vuosi sisältää runsaasti tapahtumia, toimintaa ja tempauksia. –Vuoden aikana katsomme kuitenkin jo seuraaviin lukuvuosiin. Lukutaito on supervoima ja siksi haluamme Pälkäneellä kasvattaa lapsemme lukevaan aikuisuuteen: tukea, innostaa ja kulkea supersankareiden mukana. Voimme juurruttaa lukemisen kulttuurin vain pitkäjänteisen työn kautta. Siihen ei yksi vuosi riitä, sanoo Pälkäneen kulttuurisuunnittelija Marketta Vaismaa . Isoviha hävitti Suomesta kirjat ja kirjapainot Kolmesataa vuotta sitten Pälkäneellä tapahtui jotain mullistavaa. Isoviha mylläsi Suomessa ja jatkuva vihanpito oli hävittänyt kirjat maasta. Pälkäneelläkin oli jytissyt. Kostianvirran taistelussa venäläiset olivat pistäneet paikkakunnan matalaksi ja ihmiset olivat paenneet piilopirtteihin ja metsiin. Kaiken synkeyden keskellä seurakunnan papit Castren ja Ithalin keksivät, että Taurialan kylässä asuu kirjanpainaja. Papit pyysivät tekemään Pälkäneelle oman aapisen Kirjanpainajia ei ylipäätään ollut paljon, sillä kirjapainojakin oli vain kolme: kaksi Turussa ollutta oli siirretty Tukholmaan ja Viipurin paino oli venäläisten hallussa. –Viipurista Medelplankin oli Pälkäneelle eksynyt. Hän oli ollut siellä kirjapainon johtajana, rakastunut vaimon sisaren tyttäreen, tuomittu sukurutsauksesta ensin kuolemaan ja sitten korkeisiin sakkoihin, istunut maksamattomien sakkojen takia vankilassa, päässyt vankilasta ja juossut kujanjuoksua Pälkäneelle, Vaismaa selvittää. Papit hoksasivat pyytää Medelplania tekemään Pälkäneelle oma aapisen, kun niitä ei kerran mistään saanut. Medelplan tarttui mahdottomaan toimeen. Hän kaiversi peilikuvana aapisen puulaatoille, keitti lampaanrasvasta värin, rakensi painokoneen ja painoi keskiaikaisin menetelmin noin sata kirjaa. Viimeiselle sivulle hän rustasi vielä aapiskukon. –Se oli ensimmäinen kerta, kun kukko vahti opetuksen laatua suomalaisessa aapisessa. Pälkäneläiset saivat aapisen käteensä, ja lukutaidon nousu oli niin huima, että piispa oli pudota tuolilta. Daniel (Taneli) Medelplan (noin 1657 Turku – 18. elokuuta 1737 Pälkäne) oli kirjanpainaja, joka kaiversi Pälkäneen puuaapisen puulaatoille Isonvihan aikana vuonna 1719. Pälkäneen papiston ja Turun tuomiokapitulin kehotuksesta hän kaiversi puusta Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat "Yxi paras lasten tawara". Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827. Teoksen koko nimi oli Lasten Paras Tawara, elli ABC-Kirja, joca on suuren tarpen tähden leicattu Puuhun ja Pälcänen seuracunnan Saarnamiesten toimituxen cautta, Prändetty Pälkänellä Daniel Medelplanilda Tauralassa 1719. Medelplanin muistoa vaalitaan edelleen Pälkäneellä, jossa on hänen muistomerkkinsä rauniokirkon pihassa ja Kukkolan kylässä. Medelplanin aapinen oli tiettävästi ensimmäinen aapinen, jossa oli kukon kuva. Se lienee antanut aiheen myös Pälkäneen entiselle vaakunalle, joka poistui käytöstä kuntaliitoksessa vuoden 2007 alussa. Otteita Lukutaito-vuoden ohjelmistosta Luentosarja yhteiskoulun auditoriossa tammi-, helmi- ja maaliskuussa lukutaidon merkityksestä. 26.1. Eero Ojanen "Lukutaito ja sivistys", 23.2. Leena Kirstinä "Medelplan ja lukukampanja 1700-luvulla" ja 23.3. Soila Kuuluvainen "Lukeminen ja aivotutkimus". Juha Hurme ohjaa ja dramatisoi 3.2. Mikkolan navetalle kaksi Maiju Lassilan teksteihin perustuvaa näytelmää Sanamyrsky ja Pirttipohjalaiset. Medelplan-museon kesänavaus 2.6. Avoimet kirjahyllyt -päivä Pälkäneellä 16.6. Kodit avaavat kirjahyllynsä tutkittaviksi. Kostian koululla pitkin vuotta Koko koulu lukee -tunteja. ”Daniel Medelplan on ihmishistoriamme tuntemattomin suurmies, josta tuli suomalaisen sivistystahdon symboli.” Teemu Keskisarja Historioitsija