Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen yliopiston vuosi alkoi upeasti: Fotoniikan tutkimus saa miljoonia euroja – Tampere johtaa uutta satojen tutkijoiden osaamiskeskittymää: "Aivan mahtava juttu"

Suomen Akatemia ilmoitti tiistaina, että se on valinnut uuden Tampereen yliopiston vetämän fotoniikan osaamiskeskittymän yhdeksi uudeksi lippulaivakseen. Lippulaivaohjelmalla tuetaan korkeatasoista tutkimusta, joka tuottaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. –Tämä on aivan mahtava juttu. Tämä on tulosta pitkään jatkuneesta panostuksesta fotoniikkaan Tampereella. Pitkäjänteinen työ kulminoitui nyt tähän merkittävään rahoitukseen, uuden Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan dekaani Martti Kauranen riemuitsi tiistaina iltapäivällä. Kauranen on saanut hetkeä aikaisemmin kuulla Suomen Akatemian tekemästä päätöksestä, joka tuo Tampereen yliopistolle tulevina vuosia miljoonia euroja tutkimusrahoitusta. Lippulaivahankkeita on kuusi, ja torstaina niistä valittiin neljä. Uusien osaamiskeskittymien myötä Suomen Akatemian lippulaivahankkeet on nyt valittu. Tampereen yliopiston johtama lippulaiva on nimeltään Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva eli PREIN. Mukana ovat myös Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto ja VTT. Yli 100 tutkijaa Tampereelta Fotoniikan osaamiskeskittymässä on mukana noin 400 tutkijaa. Heistä pitkälti toista sataa työskentelee Tampereella. Tutkimusryhmän koko on näin ollen jo sitä kokoluokkaa, mitä nykyään tarvitaan maailmanluokan tutkimustulosten tekemiseen luonnontieteissä. –Ilman muuta näin on. Esimerkiksi Barcelonan suuressa fotoniikan tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 400 tutkijaa. Tämä meidän suomalainen verkostomme on suurin piirtein yhtä suuri. Ja mikä parasta: Tampere on siitä lähes kolmasosa. Kuusi isoa osaamiskeskittymää Lippulaivaohjelmaan kuuluu kaiken kaikkiaan kuusi iso suomalaista osaamiskeskittymää. Niiden taustaorganisaatioina on kuusi yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja HUS. Ne rahoittavat vuosien 2019–2022 aikana lippulaivahankkeita yhteensä 320 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian rahoitusosuus lippulaivaohjelmalle on reilut 54 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto on osoittanut lippulaivaohjelman rahoittamiseen 50 miljoonaa euroa. Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaivahanke PREIN:n rahoitus on 4 + 4 -vuotinen. Ensimmäinen kausi kattaa vuodet 2019–2022. Toinen kausi kattaa vuodet 2023–2026. Ensimmäisen nelivuotiskauden jälkeen tehdään väliarvio, jonka jälkeen luvassa on nelivuotinen jatkokausi, jos luvatut tavoitteet on saavutettu. Fotoniikan osaamiskeskittymän osuus on kokonaisuudessaan noin 25 miljoonaa euroa. Ensimmäiselle nelivuotiskaudelle rahaa on luvassa reilut 8 miljoonaa euroa. –Siitä Tampereen yliopiston osuus ensimmäisellä nelivuotiskaudelle on 2,8 miljoonaa, Kauranen sanoo. Kvanttimekaniikka uusi avaus Tampereella fotoniikan tutkimukseen on panostettu pitkään. Tamperelaisiin fotoniikan tutkimushankkeisiin on saatu paljon rahoituksia vuosien varrella ja ulkomailta Tampereelle on rekrytoitu monia kovan luokan kansainvälisiä tutkijoita. –Tällä hetkellä fotoniikan eri alueilla työskentelee Tampereella yli kymmenen professoria, Kauranen sanoo. Yksi heistä on uutta lippulaivayksikköä johtava Goëry Genty . Ultranopeaan optiikkaan perehtynyt ranskalainen Genty tuli Pariisista Suomeen ja Helsingin kautta Tampereelle yli kymmenen vuotta sitten. –Genty voitti aikanaan maailmanlaajuisen nuoren tutkijan palkinnon. Se kertoo jotakin minkä tasoisesta tekijästä on kysymys, Kauranen kertoo. Tampereen yliopiston vahvat alueet ovat Kaurasen mukaan valon vuorovaikutus nanorakenteiden kanssa, ultranopeat ilmiöt, optinen mittaustekniikka ja uudet valolähteet. –Uusi avauksemme on kvanttimekaniikka eli valon kvanttimekaanisten ominaisuuksien tutkiminen. Tällä alueella on äskettäin aloittanut kaksi uutta professoria. Fotoniikkaa on kaikkialla Fotoniikalla tarkoitetaan valoon perustuvia teknologioita. Fotoniikan sovelluksia on nykyään jo lähes kaikilla elämänaloilla: tietoliikenteessä, biolääketietessä, energia- ja ympäristöaloilla, valmistustekniikassa ja kuluttajatuotteissa. Alalla on huimat kasvunäkymät, sillä sen arvioidaan tuottavan miljoona uutta työpaikkaa Eurooppaan vuoteen 2030 mennessä. Pelkästään Suomessa on jo yli 200 fotoniikan alan yritystä. Kauranen nostaa esille kaksi keskeistä osa-aluetta. Optiikan, joka tutkii valoa sekä valon ja aineen vuorovaikutusta sekä fotoniikan, joka pitää sisällään kaikki valon käyttöön perustuvat teknologiat. –Maailman on täynnä fotoniikkaa. Esimerkiksi matkapuhelimien keskeiset osat eli näytöt ja kamerat ja muut osat ovat fotoniikkaan perustuvia optisia komponentteja, Kauranen sanoo. Toinen esimerkki fotoniikan käytöstä on internet. –Internetiä ei olisi ilman kuituoptista tiedonsiirtoa eikä fotoniikkaa. Yksi jokapäiväinen fotoniikan sovellus on myös kaupan kassan viivakoodeja lukeva laseriin toimintansa perustava lukulaite. –Esimerkkejä voisi luetella loputtomiin. Suurelle yleisölle fotoniikka ei ole kovin tunnettu alue. Vaikka fotoniikkaa on jo joka paikassa, päälle päin ei näy, että laitteen toiminta perustuu fotoniikkaan. Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka Uusi Tampereen yliopisto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2019. Suomen toiseksi suurin yliopisto syntyi Tampereelle, kun Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto yhdistyivät uudeksi säätiöyliopistoksi. Uusi korkeakoulu on Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk) pääomistaja, mutta Tamk säilyy edelleen omana yksikkönään. Uudessa korkeakouluyhteisössä on yhteensä lähes 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Opiskelijoita on noin 35 000. Tampereen yliopiston rehtori on Mari Walls.