Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kevlaria ja kaksintaistelujen romantiikkaa – kalpamiekkailussa kohtaavat moderni teknologia ja mennyt maailma: "Jotain maagista siinä on"

Kieltämättä Nääshallin pieni miekkailusali ei ensimmäisenä tuo mieleen muinaisia ritariaikoja, mutta Kalpaveljien harjoituksia katsellessa ajatukset harhailevat väkisinkin kaksintaistelujen maailmaan. Tai ainakin Kolmeen muskettisoturiin ja myyttiseen Zorroon. –Onhan kalpamiekkailu romanttinen laji. Jotain maagista siinä on, vahvistaa tamperelaisen miekkailuseuran valmentaja Ivan Blagoev . Ja juuri kalpa on kaikista miekkailun lajeista lähimpänä kaksintaistelujen ikiaikaista perinnettä, ja veristä sellaista. Blagoev kertoo kirjassaan Attaque – johdatus miekkailun jaloon taitoon , että 1760-luvulla Euroopassa herättiin siihen, että miekkailua tulisi harjoittaa vain ja ainoastaan urheilulajina, joka ei aiheuta vammoja, vaan kehittää harrastajan terveyttä, liikkeiden sulavuutta sekä mielen tasapainoa. Hyvä niin. Palataan siis harjoitussalin arkeen ja Kalpaveljien nuorten kalpalupausten harjoituksiin. Liisa ja Jussi Terho sekä Matias Kallio valmistautuvat parhaillaan viikonlopun Tampere Masters -kilpailuun. Kovasta joukosta puuttuu vain nykyään Helsingissä asuva Akseli Heinämaa , joka sattumoisin on Miekkailija -elokuvan käsikirjoittaneen Anna Heinämaan poika. Klaus Härön hieno teos oli muutama vuosi sitten Suomen ehdokas parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin saajaksi. Katso video Kalpaveljien treeneistä: Miten pääsee alkuun? Jos kaksintaistelujen romantiikka ja aavistuksenomainen Oscar-glorian kajo alkavat houkutella kalpamiekkailun pariin, mitä tehdä? Tampereelta ei löydy kovinkaan monta kalpakauppaa. Eikä tarvitse löytyäkään, sillä alkuun pääsee yllättävän helposti ja kevyesti. –Tulemalla miekkailuseuran alkeiskurssille, vakuuttavat Blagoev ja Tampere Masters -kilpailun johtaja Suvi Lehtonen kuin yhdestä suusta. Sisäpelikengät ja verkkarit riittävät vallan mainiosti. Loput voi lainata seuralta. Alkeita pidemmälle jatkavilta edellytetään omaa miekkaa, hanskoja ja vartalojohtoa, jonka avulla osumat rekisteröidään elektronisesti. –Muita varusteista voi hankkia oman halun ja mielen mukaan. Jokainen kalpamiekkailun aloittaja ei tähtää huipulle, Lehtonen perustelee. Mutta jos oma halu ajaa lisäinvestointeihin, kalpamiekkailussakin voi ryhtyä kilpavarusteluun. Lajiin räätälöityjä tarvikkeita löytyy kengistä ja sukista alkaen aina itse tärkeimpään eli miekkaan. Turvallinen laji Kaksintaistelutaustasta huolimatta kalpamiekkailija ei ottele jatkuvassa hengenvaarassa. –Itse asiassa kalpamiekkailu on kesäolympialajeista kolmanneksi turvallisin, Lehtonen sanoo. Virallinen miekkailuasu henkii perinteitä, mutta kestää melkein mitä vain. Asut valmistetaan nykyään kevlar-kankaasta. Materiaali lienee tuttu jokaiselle poliisisarjojen ystävälle, sillä luodinkestävät liivit valmistetaan juuri kevlarista. Kalpamiekkailu on siis yhdistelmä vanhaa ja modernia. Vanhasta muistuttaa sekin, että laji henkii herrasmiesmäisyyttä. –Vastustajan kunnioitukseen kiteytyy kalpamiekkailun henki. Tietysti kunnioitus on ollut mukana vasta siitä lähtien, kun lajista tuli urheilua, eikä se enää ollut tapa vahingoittaa tai surmata, Blagoev sanoo. Plussat ja miinukset Antaa Kalpaveljien junioreiden treenata rauhassa. Valmentajat voivat sillä välin kertoa, millaisia miekkailijoita he ovat. Naiset ensin eli mitkä ovat Liisa Terhon valtit ja suurimmat kehityskohteet? –Parasta hänessä on keskittymiskyky ja tekniikan hallinta. Eniten kehitettävää on nopeudessa ja taktisessa osaamisessa, Lehtonen ja Blagoev sanovat toinen toistaan täydentäen. Entä Jussi Terho? –Hän on fyysinen miekkailija ja erittäin luova, jopa taiteellinen. Hän keksi ei niin tavanomaisia juttuja. Tärkein kehityskohde on keskittyminen. Sitten on Matias Kallion vuoro. –Matias on ahkera, kurinalainen ja nopea. Jalat toimivat hyvin. Hän kaipaisi luovuutta lisää. Pitäisi löytyä balanssi kurinalaisuuden ja luovuuden välille. Ja sitten otetaan käsittelyyn Akseli Heinämaa. –Hän on erittäin lahjakas ja ahkera sekä hallitsee hyvin tekniikan ja taktisen ajattelun. Akseli tarvitsee lisää fyysistä voimaa. Juniorimiekkailun Tampere Masters -kilpailu 19.–20.1. Hervannan vapaa-aikakeskuksessa.