Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

"Rahaa tarvitaan, ja paljon" – Tukkoinen päärata on kasvun jarru, Helsinki–Tampere-välin suunnittelu halutaan nopeasti liikkeelle

Päärata plus -liput liehuvat Helsingin päärautatieasemalla. "Mielenosoittajat" ovat kansanedustajia, kaupunkien ja maakuntien liittojen edustajia. Suomi raiteille -tapahtumalla muistutetaan erityisesti pääradan liikennöitävyyden nopean parantamisen tärkeyttä. Eduskunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) toteaa, että liikenneväylät ovat kuin verisuonia, mutta päärata "on kuin aortta". –Pääradan kehittämiseen rahaa tarvitaan, ja paljon. Pitää tehdä kokonaissuunnitelma ja palastella se, koska yhdellä kerralla kaikkea ei voi toteuttaa, Risikko sanoo. Risikko toivoo, että tulevassa hallitusohjelmassa on kirjaus pääradasta. Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoo, että viime vuonna Tampereen rautatieaseman matkustajamäärä kasvoi noin kymmenellä prosentilla noin 5,2 miljoonaan matkustajaan. VR:n mukaan pääradalla matkustajamäärä Tampereen ja Helsingin välillä kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia edellisestä vuodesta. –Elinkeinoelämän ja ihmisten arjen sujuvuuden kannalta päärataan on pakko panostaa. Ei ole muuta vaihtoehtoa, Ikonen sanoo. 14 Pirkanmaan kansanedustajaa Lyhyiden puheenvuorojen jälkeen pääradan lobbaajat siirtyvät Tampereen ja Seinäjoen kautta Vaasan menevään IC 175 -junaan. Pirkanmaalaisia kansanedustajia on matkassa neljätoista. Kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk.) sanoo, että valtion budjetin kautta pääradan kunnostaminen ei onnistu, vaan on perustettava hankeyhtiö. –Pirkanmaan elinkeinoelämä voisi osallistua radan rahoitukseen, koska myös hyötyy sujuvammista yhteyksistä, Alatalo sanoo. Kansanedustaja Sari Tanus (kd.) sanoo, että Tampereen täytyy kantaa kortensa kekoon hankkeessa. Sdp:n Sanna Marinin mielestä lähtökohdan tulee olla se, että kuntien kukkarolle hankerahoituksessa ei ensimmäisenä mennä. Keskustan Arto Pirttilahden mukaan pääradan uudistaminen toteutuu vauhdikkaammin, jos mukana on valtion budjetin ulkopuolista rahoitusta. Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemen mielestä tähän asti ei ole ollut rohkeutta lähteä uusiin rahoitusmuotoihin. –Vuotuisella valtion budjetilla rahoittaminen ei ole mistään kotoisin oleva järjestely, Kankaanniemi toteaa. Tampereen apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) sanoo, ettei ole toivottavaa, että rahoitusta yritettäisiin sysätä kaupungeille. Jäntin mukaan Tampereen kaupungilla pitää kuitenkin olla valmiutta ottaa osaa pääradan parantamisen rahoitukseen. Hän uskoo, että kaikki ymmärtävät toimivan pääradan merkityksen. –Ilman lisäraidetta ei ole mahdollisuutta kehittää lähiliikennettä, toteaa Jäntti. Suunnittelu halutaan pikakäynnistää Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen toteaa Tampere–Helsinki-välin olevan täysin tukossa ja radan häiriöherkkyyden olevan "hirmuinen.". Ahonen myös muistuttaa, että mitään suunnittelua radan kehittämiseksi Tampere–Riihimäki-välillä ei ole aloitettu. Suunnittelun pikaista aloittamista vaaditaan yleisesti. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg Väylävirastosta esittää liikenneinfrahankkeen suunnittelua koskevan esimerkin. Selvitykset, yleissuunnitelma, ratasuunnitelma, rakentamissuunnitelma, rakentaminen vievät viidestä kymmeneen vuoteen. –Eikö yritetä tehdä suunnitteluprosessi paljon lyhyemmäksi. Haastan, että tehdään kahdessa vuodessa, kansanedustaja Harri Jaskari (kok.) toteaa. Lindberg myös sanoo, että Tampere–Helsinki-osuuden peruskorjaus maksaa noin 800 miljoonaa euroa. Sillä rata pysyisi ajettavassa kunnossa. Väylävirasto on käynnistänyt keväällä valmistuvan esiselvityksen Helsinki–Tampere-osuudella. Tavoitteena on selvittää, millä keinoilla matka-aika saadaan perinteisellä kalustolla lyhennettyä alle tuntiin. Väliasemiakin muistetaan Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) korostaa olevan tärkeää, että myös väliasemat ovat olemassa. –On huolta, että junat eivät pysähdy väliasemilla, Kiuru sanoo. Perjantaisen Päärata plus -junamatkan ideoija on kansanedustaja Tarja Filatov (sd.). –Painetta on luotava päärataa kohtaan, Filatov toteaa. Kokoomuksen kansanedustajan Sofia Vikmanin mukaan on hieno huomata, pääratahankkeen puolesta ollaan joukkovoimalla mukana. –Uskon, että on mahdollista saada puolet eduskunnasta hankkeen taakse, Vikman sanoo. Juna etenee kohti Hämeenlinnaa. Vikman toteaa, että Suomeen on hankittu Pendolinoja, mutta niitä ajetaan vauhdilla, jota pystyttäisiin ajamaan vanhallakin pikajunakalustolla. Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi muistelee, että vuonna 1991 VR lupasi, että kun Pendolinot saadaan, taittuu matka Tampereelta Helsinkiin tunnissa ja vartissa. –Ilmastonmuutoksen kannalta on aivan keskeistä kasvattaa junaliikenteen osuutta, Hassi sanoo. Vaatimukset eivät rajoitu Helsinki–Tampere-välin parantamiseen. Kehittämislistalla ovat myös Tampere–Seinäjoki–Vaasa-rataosat sekä Tampere–Jyväskylä-osuus ja Tampere–Pori-rataosa. –Jyväskylän ja Tampereen välillä kapasiteettipula on akuutti ja kasvava, sanoo Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila . Tampereen ja Seinäjoen välillä on vuodessa yli 2,5 miljoonaa matkustajaa. Yksiraiteisuus asettaa rajat rautatieliikenteen kasvulle ja junien nopeuksien lisäämiselle. Matkustuksen kasvupotentiaalia pidetään suurena. Päärata plus vaatii yhteysvälin 2-rataistamista. Tampere-Jyväskylä-väli on yksiraiteinen lukuunottamatta Tampereen ja Oriveden väliä. Kaksoisraiden Oriveden ja Jämsän välille maksaisi arviolta 200 miljoonaa euroa ja Jämsästä Jyväskylään noin 380 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä ratayhteyden kaupunginjohtajat muistuttivat yhteisessä kannanotossaan tammikuun alussa, että "jos päärataa ei laiteta kuntoon, Suomi pysähtyy". Oikaisu 12.1. kello 7.41: Korjattu juttuun, että Toimi Kankaanniemi on perussuomalaisten, ei kristillisten kansanedustaja. Helsinki–Tampere-rata on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosuus. Rataosuudella on vuodessa 4,5–6,6 matkustajaa. Alle tunnin yhteys edellyttää vähintään 250 km/h-nopeutta, raiteiden lisäämistä Tampere-Riihimäki-välille, Pasila–Kerava-lisäraiteita, Pasila-Riihimäki-välin parantamista. Tavaraliikenteessä kuljetusmäärä on 2,4–3,7 miljoonaa tonnia vuodessa.