Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ensin sähköjohtoja uudistetaan kaupungeissa, sitten maaseudulla – Asiakkaat maksavat sähkökatkoksista aiheutuneet kustannukset lopulta itse

Aapeli-myrsky katkaisi sähköt tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 120 000 asiakkaalta ympäri maata Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Energiaviraston mukaan keskiviikkoaamuna yhdeksän jälkeen 86 000 sähköyhtiön asiakasta oli ilman sähköä ja neljältä iltapäivällä enää 33 000. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa, että asiat ovat muuttuneet ja parantuneet paljon sen jälkeen kun Eino-myrsky katkaisi sähköt noin 230 000 kotitaloudelta marraskuussa 2013. Sähköyhtiöt ovat hankkineet esimerkiksi älyverkkosovelluksia, joiden avulla ne pystyvät paikantamaan vian järjestelmässä ja rajaamaan vika-alueen pieneksi sekä lähettämään asiantuntijat suoraan sinne, missä vika on. Tilannetta on parantanut myös vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalain muutos. Se velvoitti sähköyhtiöitä rakentamaan jakeluverkkonsa niin, että myrskyt tai lumikuormat eivät saa aiheuttaa enää yli kuuden tunnin sähkökatkoja asemakaava-alueella. Sähkökatko ei saa ylittää 36:ta tuntia muillakaan alueilla. Sähköverkkoa parannetaan ensin siellä, missä on ihmisiä Sähkönjakeluverkkoyhtiöille annettiin 15 vuotta aikaa toteuttaa sähkönjakelun toimitusvarmuus lakivaatimusten mukaiseksi. Tämän vuoden loppuun mennessä vaatimusten täytyy toteutua vähintään 50 prosentille energiayhtiön asiakkaista, vuoden 2023 loppuun mennessä 75 prosentille ja vuoden 2028 lopulla kaikille asiakkaille. Vuosien 2019 ja 2023 määräajat eivät koske vapaa-ajan asuntoja. –Yhtiöt saavat itse päättää, miten ne vaatimukset toteuttavat, Kuuva kertoo Lännen Medialle. Suomen 77 sähköverkkoyhtiötä on toimittanut Energiavirastolle kehittämissuunnitelmansa jakeluverkon uudistamisesta. 11 yhtiötä on hakenut siirtymäajan jatkoa, ja toistaiseksi Energiavirasto on hyväksynyt eripituisia jatkoaikoja seitsemälle verkkoyhtiölle. Yhtiöiden kehittämissuunnitelmat ovat samankaltaisia. Yhtiöt ovat jakaneet verkkoalueet vyöhykkeisiin. Tyypillinen vyöhykejako on taajamat, taajamien ympäristö ja haja-asutusalueet. –Johdot laitetaan kuntoon ensin taajamissa ja taajamien lähellä, missä asuu enemmän ihmisiä. Määräajan loppupuolella kunnostetaan ne jakeluverkot, jotka ovat verkkojen hännillä, Kuuva kuvailee. Taajamissa tavanomaisin ratkaisu on kaivaa sähköjohdot maan alle. –Maakaapeloinnin kustannukset ovat alentuneet hyvin paljon. Monet yhtiöt sanovat, että se on elinkaarikustannuksiltaan halvin ratkaisu monessa paikassa, Kuuva kertoo. Taajamien ulkopuolella yhtiöillä on useita vaihtoehtoja. Yksi tyypillinen ratkaisu on siirtää ilmajohtoja metsien keskeltä teiden varsille, joissa puita on Kuuvan mukaan puolet vähemmän kaatumassa johtojen päälle ja niitä pääsee myös helpommin korjaamaan. Lakimuutoksesta sähköyhtiöille miljardien investoinnit Professori Jarmo Partanen kertoi marraskuussa työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamassaan selvityksessä, että sähköyhtiöt joutuvat uusimaan sähköverkkoa lakimuutoksen takia 3,5 miljardilla eurolla. Ikääntyvää verkkoa täytyy uudistaa muutenkin kuudella miljardilla eurolla. Yhtiöiden investoinnit ovat Partasen mukaan näkyneet kuluttajille jo merkittävinä sähkön siirtohintojen korotuksina. Siirtohinnoissa on myös suuria eroja eri verkkoyhtiöiden välillä. Kuuva pitää yli yhdeksän miljardin euron investointeja taloudellisesti kannattavina. Ajan kuluessa niillä vältetään sähköverkon korjauksista ja sähkökatkoista aiheutuvia kustannuksia. –Asiakas kokee tietysti hinnannousun kohtuuttomaksi ja pitää siirron hintaa kalliina, mutta jos verrataan, mitä se maksaa muualla Euroopassa, Suomen kustannukset ovat pieniä, Kuuva sanoo. Lakimuutos korotti myös sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia. Vuotuiseen siirtopalvelumaksuun tehtiin 10 prosentin vähennys 12 tunnin sähkökatkon jälkeen. Korvaus nousee siitä portaittain aina 200 prosenttiin, jos katko ylittää 288 tuntia. Vakiokorvaus voi olla vuodessa enintään 2 000 euroa. –Jakeluverkkoyhtiöhän ne korvaukset maksaa, mutta se saa asiakkailtaan tulot. Käytännössä kaikki sähköverkon asiakkaat maksavat niitä verkkomaksuissaan ja katkoksista kärsineet saavat sen rahan, Kuuva toteaa.