Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Köyhien lasten määrä on Suomessa nousemassa ennätyslukemiin – heikoimmassa asemassa olevista ei ole pidetty yhteiskunnan päätöksissä huolta

Viime aikoina on voinut lukea useiden päättäjien hehkutusta työllisyyden kohentumisesta. On iloittu, että tämä on parasta lääkettä köyhyyttä vastaan. Meidän on varauduttava tulevaan muistaen, että maassamme laaja työttömyys on esitettyjen noin 200 000 työttömän työnhakijan sijaan noin 360 000 kansalaista. He ovat työnhakijoina ja erilaisissa työllistymispalveluissa. Muun muassa alityöllistetyt eli lisää työtunteja tarvitsevat tähän lisäten työvoimareservimme on noin 435 000 kansalaista. Suomi on etenemässä hidastuvan talouskasvun aikaan poikkeuksellisen pitkältä takamatkalta. Sosiaalinen eheys on heikentynyt. Köyhyys on kasvussa. Köyhien lasten määrä on Suomessa kohoamassa ennätyslukemiin. Lapsiköyhyysaste on kohonnut tuoreimpien tilastojen mukaan 13,9 prosenttiin. Köyhien lasten määrä on noussut 150 000 lapseen. Köyhien lasten määrä on saavuttamassa pian lapsiköyhyyden huippuvuoden 2007 luvut. Köyhien lasten osuus on ohittanut koko väestön köyhyysasteen, joka on kasvussa ja on tällä hetkellä 13,7 prosenttia. Nämä luvut perustuvat laskennalliset asuntotulot huomioon ottavaan tulomittariin. Tosiasia on, ettei heikoimmassa asemassa olevista ole pidetty yhteiskunnan päätöksissä huolta. Heidän elämänsä ja sen edellytykset eivät ole olleet päätösten keskiössä. Etuuksien ja palveluiden kehittäminen on ollut poukkoilevaa ja huomio ei ole kiinnittynyt heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Pieniä parannuksia on tehty, mutta johdonmukainen ja pitkäjänteinen linja puuttuu. Moni päättäjä rummuttaa maksutonta varhaiskasvatusta. Samalla lapset, joiden vanhemmilla on työttömyyttä, uhkaavat jäädä heikoimpaan asemaan varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen takia. Varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajennus kumuloisi suurimman hyödyn jo verrattain hyvässä asemassa oleville. Valintoja on tehtävä, kun kaikkeen ei ole varaa. Yhteiskuntapolitiikan liimaksi on luotava kansallinen eheys, jossa heikoimmassa asemassa olevat nostetaan kärryille. Suomessa sosiaalinen nousu on pysähtynyt. Suomi on monta Suomea. Köyhien lasten määrä kasvaa, oppimistulokset heikkenevät, koko väestön osaamistaso laskee nopeasti. Vuonna 2030 korkeasti koulutetun työikäisen väestön osuus on Suomessa alle EU:n ja OECD:n keskiarvon. Kehitys on johdonmukainen seuraus tehdyistä eriarvoisuutta lisäävistä ja koulutuksen tasa-arvoa heikentävistä päätöksistä. Päättäjät puuhastelevat lillukoissa ja tuhlaavat satoja miljoonia euroja monenkirjavissa kärkihankkeissa vailla todellista vaikutusta ihmisten elämään. Vain kansalliset linjaukset ja kansallinen tärkeysjärjestys voivat palauttaa kansallisen eheyden ja kadotetun sosiaalisen nousun mahdollisuuden. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaatii muun muassa pienten koululaisten vuorohoito-oikeuden säätämistä lakiin. Osa kunnista on avannut ilta- ja yöhoidon koululaisille. Näiden ratkaisujen on oltava kansallisia, koko Suomen todellisuutta. Kirjoittaja on lapsiasiavaltuutettu.