Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta MM-kiekko Eurovaalitulos Eurovaalit Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ottaisitko sinä vastaan kestävän eläintuotannon haasteen?

Vuoden alussa moni aloittaa jonkin ajankohtaisen haasteen. Joku viettää tipatonta tammikuuta, toinen tarttuu lankutushaasteeseen ja kolmas aloittaa vegaanihaasteen. Mitä jos ottaisit vastaan kestävän eläintuotannon haasteen? Ilmastoteot ovat nykyajan trendi, ja aiheellisesti keskustellaan paljon myös lihan tuotannosta ja sen ilmastovaikutuksista. Keskustelu on voimakkaasti polarisoitunutta ja aiheuttaa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Vegaanihaasteen rinnalle nostaisinkin siis myös kestävään ja eettiseen kulutukseen tähtäävän kestävän eläintuotannon haasteen, jolla voisi löytää keinoja vaikuttaa ilmastoon, ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin myös eläintuotteiden kulutuksella. Eläintuotantoa kun joissain määrin tarvitaan myös tulevaisuudessa, sillä eläinten lanta on mitä mainiointa maanparannusaineitta - se vähentää fosforin louhinnan tarvetta ja parantaa ravinnekiertoa. Mitä siis kestävän eläintuotannon haasteeseen osallistuvan ruokakassista voisi löytyä? Lobbarit painottavat broilerin ja sianlihan nautaa pienempää hiilijalanjälkeä, mutta jos huomioidaan kokonaisvaikutukset sekä tuotannon eettisyys, ei valinta lihatiskillä olekaan aivan niin yksinkertainen. Sika ja siipikarja syövät pääosin rehua, joka sopisi myös ihmisravinnoksi, kun taas lehmät voivat muuttaa ihmisravinnoksi sopimattoman nurmen maidoksi ja lihaksi. Jos märehtijät ovat saaneet laiduntaa kestävästi, toimii laidun hiilensitojana ja samalla vapaasti laiduntaneet lehmät ovat voineet toteuttaa luontaista käyttäytymistään. Jos haluaa kuitenkin välttää vesi-intensiivistä tuotantoa (jota naudan tuotanto on) löytyy kotimaasta myös esim. sianlihan tuottajia, jotka ovat kehittäneet uusia, parempia ja eläinystävällisempiä tapoja tuottaa lihaa. Näillä tiloilla esim. vapaaporsitus, ulkoilu sekä sialle ominainen tonkiminen ja rypeminen on mahdollistettu. Kotimaisuus myös takaa, että ilmastoa ei ole rasitettu pitkillä rahti- tai teurasmatkoilla. Parina päivänä voisi pöytään ottaa järvikalaa ja pitää sen vegaanipäivänkin – etenkin jos suosii kotimaisia tuotteita kuten härkäpapua ja kauraa. Ostopäätökset ohjaavat tarjontaa ja sitä kautta myös tuotantoa. Vegaanihaasteen ja ilmaston lämpenemiseen heräämisen kautta meillä on saatavilla ilahduttava määrä erilaisia kasvispohjaisia uutuustuotteita. Nyt olisikin aika nostaa myös kotimainen eettinen ja kestävä eläintuotanto kulutuksen keskiöön. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden vähentäminen ruokavaliossa on äärimmäisen tärkeää ilmaston kannalta, mutta hyvin tärkeää on myös suunnata jäljelle jäävä kulutus eettisempään ja kestävämpään suuntaan. Kun monipuolista ruoantuotantoa voidaan ylläpitää lähellä, säästetään ilmastoa ja säilytetään maaseudun elinvoimaisuus myös tuleville sukupolville. Kirjoittaja on yrittäjä, SEY:n eläinsuojeluneuvoja, vegaani ja maaseudun puolestapuhuja.