Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Aivokapasiteetti saadaan täyteen käyttöön vain keskittymiskykyä harjoittamalla – Pitkäjänteisyyden pilkkominen on pesiytynyt jopa jumalanpalveluksiin

Yle Radio1:n Ykkösaamussa 31.12. tieteenfilosofi Anna-Mari Rusanen , aivotutkija Mona Moisala Helsingin yliopistosta ja lastenpsykiatri Jukka Mäkelä THL:stä totesivat tutkimusten yhdensuuntaisesti osoittavan, että älylaitteet – etenkin älypuhelin – vähentävät sekä aikuisten että lasten tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä. Älypuhelimen kilahdukset nostavat henkilön sydämen sykettä ja stressitasoa sekä keskeyttävät pitkäjänteisen keskittymisen ja ajattelun. Amerikassa kuvattiin 4 500 lapsen aivot. Jos he käyttivät älylaitteita yli seitsemän tuntia vuorokaudessa, heidän aivokuorensa ohentui. Aivokuori ohjaa monia aivojen toimintoja. Huolimatta emojeista kasvokkaisen vuorovaikutuksen väheneminen heikentää ihmisten kykyä tulkita äänensävyjä, ilmeitä ja eleitä eli kommunikaatiota. Sanojen ja elekielen ollessa ristiriidassa keskenään uskomme enemmän elekieltä. Facebook-, WhatsApp-postaukset ja twiitit syrjäyttävät pitkäjänteisemmän lukemisen ja kirjoittamisen. Ja sitten ihmetellään, miksi lukeminen on vähentynyt. Ilmiö ei ole uusi. Pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä ovat jo pitkään pilkkoneet mainostelevisio ja kaupalliset radiot mainoksillaan. Asiaohjelmiakin pätkitään osiin musiikilla – puhumattakaan ”höpötysohjelmista”. Pitkäjänteisyyden pilkkominen on pesiytynyt jopa jumalanpalveluksiin: parin kolmen esirukouksen jälkeen tulee virren tai laulun säe tai säkeistö. Ja pätkimistä kutsutaan esirukouksen rytmittämiseksi. Tällainen pätkiminen on ihmisen aivokapasiteetin aliarvioimista ja vajaakäyttöä. Aivokapasiteetti saadaan täyteen käyttöön vain tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä harjoittamalla. Twitter-raivoilla ei pitkälle pötkitä.