Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Viime vuosina koulutus on eriarvoistunut – Tämä huolestuttava kehitys on pysäytettävä

Suomen koulutusjärjestelmä on vuosikymmeniä ollut niin kansallisena ylpeydenaiheena kuin kansainvälisen arvostuksen kohteenakin. Peruskoulu-uudistus rakentui yhdenvertaisuuden varaan. Koulutus on yksiselitteisesti paras tapa köyhyyden, eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Siitä huolimatta viime vuosina koulutuspolitiikan suunta on ollut huolestuttava. Koulutuksellinen tasa-arvo on heikentynyt ja suomalaisen yhteiskunnan luokkapiirteet voimistuneet 1990-luvulta saakka. Suuria eroja koulutuspanostuksissa on niin alueellisesti kuin kuntien sisälläkin. Yksi koulutusmahdollisuuksien kulmakivi on maksuttomuus. Lukion oppimateriaalien kustannukset kohoavat kuitenkin keskimäärin 2 600 euroon opiskelijaa kohden ja myös ammatillisen koulutuksen kustannukset opiskelijalle voivat olla alasta riippuen suuret. On huolestuttavaa, että esimerkiksi 16–19-vuotiaista ammattiin opiskelevista jo 11 prosentilla on opintolainaa. Kun kouluverkkoa karsitaan, oppimateriaalikustannukset nousevat pilviin ja opintotukea muutetaan entistä lainapainotteisemmaksi, on riski, että toisen asteen koulutuksesta tulee mahdollista vain niille, joilla on varaa. Oppivelvollisuutta on syytä pidentää toiselle asteelle ja jokaiselle opiskelijalle on taattava maksuttomat opiskelumateriaalit. Näin voimme vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa edistävää ja syrjäytymistä ehkäisevää koulutusjärjestelmää. Myös perustulo opiskelijan tukimuotona edistää tasa-arvoa ja oppimisen valmiuksia. Ammatillisessa koulutuksessa on lisättävä lähiopetusta. Työssä oppimisen painottaminen on osin perusteltua, mutta se muun muassa asettaa suuria haasteita tukea tarvitseville opiskelijoille. Myös oppilashuoltoon tulee satsata nykyistä enemmän. Jotta toisen asteen koulutuksen pohja on vakaa, rahoitusjärjestelmää täytyy muuttaa. Kun rahoitusjärjestelmässä korostuvat erilaiset hankerahoitukset, koulutuksen kehittäminen vaarantuu. Tämä kehityskulku on syytä muuttaa pitkäjänteistä kehittämistä edistäväksi. Kirjoittajat ovat Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuja Kangasalta, Akaasta ja Tampereelta.