Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Meidän arkeamme helpottavat agentit, joiden olemassaoloa et ehkä aina huomaa - korvanappi muistutti heistä jonossa, ja nyt on kiitoksen aika

Odottelen vuoroani erään suuren kaupan irtotiskillä pahimpaan joulu- ja vuodenvaihdehässäkän aikaan. Koska edelläni on ainakin tusina muuta asiakasta, kauppalapun ulkoa opettelun sijasta alan tarkastella ympäristöäni. Milloin ikinä on muka aikaa seurata, mitä kaupan kulisseissa tapahtuu? "Kuuleeko Sirkka? Kuuleeko Mauno? Meillä on tilanne päällä kalatiskin oikeassa reunassa. Vastatkaa mahdollisimman pian. Mitä? Ei, vaan tämä menee edelle. On kiireinen asiakas. Kyllä. Mäti on saatava nyt." Mies puhuu paidan kaula-aukon reunaan kiinnitettyyn mikrofoniin hillityllä äänellä, vaikka ympärillä kohisee. Kuulen kuitenkin salaisen sananvaihdon. Olenhan tarkkailuasemissa. Mikrofoni on elokuvamaisen oikeaoppisesti peitetty kämmenellä ja korvassa on nappi. Mustanpuhuvan puvun ja mustien aurinkolasien sijasta tällä agentilla on hiuksia suojaava hattu, tavallinen t-paita, essu ja toisessa kädessä muovihanska kalankäsittelyn takia. Sirkat ja maunot, nimet ovat anonymiteetin suojaamiseksi muutettu, kiiruhtavat käytäviä pitkin hyllyjen välissä organisoidusti. Itse asiassa vaatetus on värimaailmaan niin sopiva, että kauppa-agentti sulautuu osaksi työpaikkaansa. Kyllä, kaupan henkilökunta, olen nimennyt teidät nyt kauppa-agenteiksi, noiksi arjen ja juhlan pelastaviksi sankareiksi. Olette elämässämme päivittäin, mutta vasta kun jotain puuttuu, meillä asiakkailla on tapana huomata teidät. Tässäkin joulun ja uudenvuoden kohtauksessa kaikki sujui rauhallisesti ja huomaamatta. Mäti saapui, asiakas kiitti, kauppa-agenttien kiireinen arki jatkui ja vuodenvaihteen juhlat olivat täten pelastetut. Kun nykyään ihmisen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa alkaa olla yhä harvinaisempaa, asiantuntijan läsnäolo nostaa kummasti merkitystään. Yleensä kiitoksia jaetaan vuoden lopuksi. Minä haluan jakaa niitä jo heti vuoden 2019 kättelyssä. Siispä kauppa-agentit, kiitos. Apunne tiistai-iltanakin arkiruokaa arpoessa on korvaamatonta. Se on sitä myös silloin, kun aurinkolasit silmillä ja huppu päässä hipsin vaivihkaa lähimarketiin pyhäpäivänä. Incognitona siksi, että mielestäni kauppojen ei pitäisi olla auki joka päivä. Olen kuitenkin juuri nyt unohtanut sen mukatärkeän ainesosan. Ja siellä te taas olette.