Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ilmastonmuutos maksaa tuhottomasti jo nyt – metsäpalot, taifuunit ja tulvat aiheuttivat tänä vuonna noin 75 miljardin euron laskun

Kuivuutta, tulvia, tulipaloja ja taifuuneja. 10 pahinta sääilmiötä aiheuttivat noin 75 miljardin euron kustannukset vuonna 2018. Asiasta kertoo britannialainen hyväntekeväisyysjärjestö Christian Aid selvityksessään . Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomen valtion budjetti on noin 55 miljardin euron suuruinen. Koko maapallolla annettiin kehitysapua vuonna 2017 yhteensä noin 146 miljardia euroa. Ilmastonmuutoksesta on tapana puhua tulevaisuuden ongelmana, sanoo Christian Aidin ilmastoasioista vastaava johtaja Kat Kramer . –Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa monien ihmisten arkeen jo nyt, Kramer sanoo tiedotteessa. Rahallisesti suurimmat tuhot aiheuttivat hurrikaanit Florence ja Michael, jotka tekivät yhteensä noin 28 miljardin euron vahingot Yhdysvalloissa ja Väli-Amerikassa. Listalla on kaikkiaan 10 ilmastonmuutoksen tehostamaa sääilmiötä ja niistä aiheutuneita kustannuksia. Niistä jokaisesta on aiheutunut vähintään noin miljardin euron vahingot. Japanissa kesän tulvat ja taifuuni Jebi aiheuttivat noin 6 miljardin euron arvoiset vahingot ja ainakin 230 ihmisen kuoleman. Jebi oli voimakkain Japaniin iskenyt hirmumyrsky 25 vuoteen. Tokion yliopiston mukaan hirmumyrskyt eivät olisi olleet näin voimakkaita ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Argentiinassa kuivuus aiheutti noin 5 miljardin euron vahingot, kun soijapapu- ja maissisadot menivät osin pilalle. Soijapapuja kerättiin 31 prosenttia ja maissia 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Christian Aidin mukaan tämä osaltaan sysäsi Argentiinan talouden taantumaan. Samaa on odotettavissa muuallakin maapallolla, mikäli ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä. Intian Keralassa kärsittiin pahimmista tulvista 80 vuoteen. Niissä kuoli noin 500 ihmistä, minkä lisäksi yli miljoona ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan. Omaisuustuhot olivat myös mittavat: 10 000 taloa tuhoutui, 100 000 taloa vahingoittui, ja 83 000 kilometriä tietä vahingoittui. Niiden korjaaminen maksaa noin 3 miljardia euroa. Keralan sademäärät olivat yli 2,5-kertaiset normaalivuoteen verrattuna. Elokuussa Keralassa satoi 60 senttimetriä vettä kolmen vuorokauden aikana. Euroopassa vietettiin kesää helleaallossa. Myös muualla pohjoisella pallonpuoliskolla oli kuuma. Esimerkiksi Omanissa yölämpötila oli pahimmillaan 42,6 celsiusastetta. Helteiden arvioitiin tappaneen ainakin 1 500 ranskalaista, 250 tanskalaista ja 70 kanadalaista ennen aikojaan. Kreikassa kärsittiin metsäpaloista, samoin kuin Ruotsissa. Kuivuus aiheutti arviolta 7 miljardin euron vahingot Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Kiinassa tulvi runsaasti heinä–elokuussa. Esimerkiksi Xinjiangin maakunnassa satoi eräänä päivänä 11 senttimetriä vettä yhden tunnin aikana. Tulva oli kolminkertainen verrattuna tavalliseen, kerran 300 vuodessa tapahtuvaan suurtulvaan. Tulvien ja muiden luonnonkatastrofien hintalappu Kiinassa nousi 3–5 miljardiin euroon. Itä-Australiassa on kärsitty kuivuudesta jo pitkään, mutta vuosi 2018 oli poikkeuksellinen. Ilma oli tavallista lämpimämpi, ja vettä satoi keskimääräistä vähemmän. Sadot olivat Itä-Australiassa vuosikymmenen heikoimmat, ja maanviljelijöiden piti teurastaa karjaansa pitääkseen liiketoimintansa pystyssä. Etelä-Afrikan Kapkaupungissa jouduttiin säännöstelemään vettä ennätyksellisen kuivuuden vuoksi. Yhdessä vaiheessa jokaiselle kapkaupunkilaiselle annettiin päivässä 25 litraa käyttövettä. Keskimääräisen suomalaisen vesikulutus on 155 litraa vettä vuorokaudessa. Kapkaupungin kuivuus johtui kolme vuotta jatkuneesta vesisateiden puutteista. Taifuuni Mangkhut aiheutti tuhoja Filippiineillä ja Kiinassa. Se laskettiin kategorian 5 hurrikaaniksi, joka tappoi 127 filippiiniläistä ja 6 kiinalaista. Koteja tuhoutui noin 10 000 ja hintalappu niille on noin 1–2 miljardia euroa. Mangkhutin kaltaiset myrskyt yleistyvät tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vuoksi. Lämmin ilmakehä ja meri lisää tuulten nopeuksia ja sadeveden määrää. Kalifornian metsäpalot olivat osavaltion historian tappavimmat ja tuhoisimmat. Ainakin 85 ihmistä kuoli ja 14 000 kotia tuhoutui, mukaan lukien kokonainen Paradisen kaupunki. Vakuutusyhtiö Merced joutui konkurssiin vahingonkorvausten suuruuden vuoksi. Tutkijoiden mukaan vuosittain metsäpaloissa tuhoutuneen maan pinta-alan määrä on 30 vuodessa tuplaantunut ilmastonmuutoksen vuoksi.