Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Huonot tavat nostavat kuluttajahintoja

Ei ole viranomaisilla helppoa epätervettä kilpailua selvitettäessä. Henkilö A toteaa kuulemisessa, että ”no, se että meijän edustaja laittanut sen korotuksen. Se johtuu vaan siitä, että minä oon sen hinnan silloin, olisiko se 30, en minä muista mitä se oli, en muista, olisinko sanonu jonkun sillon sen euromäärän, mikä meidän hinta on ja siitähän se on tuon laskenut sitten ton neljä prosenttia.” Niin vain Kilpailu- ja kuluttajavirasto päätyy kuulustelujen, sähköpostiviestien ja muun aineiston perusteella siihen, että EPS-eristeiden markkinoilla on toiminut kartelli. Viranomainen katsoi saaneensa näytön, että Thermisol, UK-Muovi ja Styroplast sopivat vuosille 2013 ja 2014 hinnankorotuksista, niiden tasosta ja ajankohdasta puhelinkeskusteluissa ja tapaamisissa. Virasto esitti, että markkinaoikeus määrää Thermisolille ja UK-Muoville seuraamusmaksut. Styroplast vapautettiin maksusta, koska se otti yhteyttä virastoon, ja paljasti kartellin. Kannattaa muistaa, että kyse on vasta kartelliepäilystä. Pirkanmaalaisittain asia tulee lähelle, sillä Thermisolin pääkonttori on Sastamalassa. Styroplast toimii Valkeakoskella. UK-Muovi on iisalmelainen firma. Kolmikko ei ole mikä tahansa. Se hallitsee EPS-eristemarkkinoita. Firmojen yhteenlaskettu markkinaosuus on 80 prosentin tietämissä. Kielletyn yhteistyön oloissa ostajat ovat joutuneet maksamaan eristeistä enemmän kuin vapaan kilpailun vallitessa. Talonrakennuskustannukset ovat nousseet. Loppupeleissä maksaja on tavallinen asunnonostaja, joka muutenkin tuskailee kalliita asuntojen hintoja. Rakennusalalle kartelliepäily on ikävä tahra, eikä se lisää toimialan arvostusta. Mikään yksittäinen tympeän hengen tuulahdus uusi käryepäily ei ole. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on ilmoituksensa mukaan käsittelyssä enemmän kartelliepäilyjä kuin koskaan ennen. Se siitä puhtoisesta suomalaisesta yrityskulttuurista. Yritysten vastuullisuudesta on puhuttu paljon, mutta osa viittaa sille kintaalla. Kilpailevien yritysten kielletty yhteistyö ei ole Suomessa rikos. Kartellista selviää rahalla. Kartellista määrätään seuraamusmaksu, joka on maksimissaan kymmenen prosenttia yrityksen liikevaihdosta siltä vuodelta, jolloin firma on osallistunut kartelliin. Maksupelote ei näytä olevan riittävä, päätellen siitä, että kilpailuviranomaisilla on kädet täynnä selvitettäviä keissejä. Seuraamusmaksua pitäisi nostaa niin paljon, että se todella laittaisi yrittäjät miettimään, kannattaako bisneksiä riskeerata. Ja mikä estää kriminalisoimasta kartellia, kun kerran toiminta on kielletty.