Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ilmastoelitismiä on vain poikkeuksen vaatiminen oman elämäntyylin kohdalle

Elinkeinoministeri Mika Lintilää ärsyttää Suomeen virinnyt ”ilmastoelitismi” (AL 23.12.2018). Ministeri lyttää liikenne- ja viestintäministeriön raportin, jossa esitellään keinoja liikenteen päästöjen nollaamiseksi vuoteen 2045 mennessä. Nykyisen ilmastokeskustelun hän näkee jaotteluna pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä: siinä helsinkiläiset ilmastoelitistit syyllistävät maaseudulla asuvia lihansyönnistä ja diesel-autolla ajamisesta. Keskeisimmäksi keinoksi ilmastonmuutoksen hillintään hän nostaa verotuksen hienosäätämisen paljon fossiilista energiaa käyttävältä teollisuudelta. Tämä ei Lintilän mukaan kuitenkaan saa tapahtua yhdessä yössä eikä vaarantaa teollisuuden kilpailukykyä. Nämä näkemykset voisivat hyvin olla 1990-luvulta, sillä ne eivät huomioi sitä kiireellisyyttä, mikä meillä nykytiedon valossa on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ne eivät myöskään sisäistä sitä, kuinka perusteellista yhteiskunnallista muutosta ilmastonmuutoksen hillitseminen tulee vaatimaan. Niiden valossa ilmastonmuutoksen hillinnän tulee tapahtua kaiken muun toiminnan ehdoilla. Dieselin ja bensiinin polttaminen tuo hiiltä sen pitkästä kierrosta lyhyeen kiertoon ja lihantuotannossa tarvitaan 10-kertainen määrä pinta-alaa saman energiasisällön tuottamiseen kasvisruokaan verrattuna. Kaiken fossiilisille polttoaineille perustuvan toiminnan tulee loppua nykyisten sukupolvien elinaikana, jos haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen. Nämä faktat edustavat ilmastorealismia. Lintilän äänestäjäkunnan näkemykset ja tuntemukset näistä faktoista ovat toissijaisia. Ilmastoelitismiä ovat mielestäni vain poikkeuksien vaatiminen oman elämäntyylin kohdalle. Jos ilmastonmuutoksen torjumiseen vaadittavat toimet aiheuttavat tuloerojen kasvua ja eriarvoisuutta, kuten elinkeinoministeri toteaa, niin ehkä ministerin tulisi käyttää osa työajastaan miettimällä sellaisia ratkaisuja, joilla näiden erojen kasvua voidaan ehkäistä. Kirjoittaja on ympäristöinsinööri.