Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kasvukäyrien normaalipaino on noussut salakavalasti – Ylipainoalttiuden periytyminen saattaa olla paljon luultua monimutkaisempaa, jopa isovanhempien ruokailutottumukset vaikuttavat

Aamulehdessä (21.12.2018) oli artikkeli lasten ja koululaisten ylipainosta ja siihen puuttumisen keinoista. Esimerkiksi ammattilaisille tarjotaan ohjausta, miten ottaa lapsen ylipaino puheeksi. Varmasti oikea menetelmä muun muassa terveydenhoitajan työtä ajatellen. Artikkelissa korostettiin lasten kasvukäyrätaulukoiden merkitystä ylipainon tunnistamisessa. Kyseiset taulukot ovat oivallisia lapsen painon äkillisten ja rajujen muutosten näkemiseen. Poikkeamien avulla voidaan tunnistaa muun muassa mahdollisia sairauksia ajoissa. Kyseiset taulukot ovat myös pulmallisia arvioitaessa lasten painonkehitystä, koska taulukoita joudutaan aika ajoin tarkentamaan, jolloin lasten normaalipainon nousu hyväksytään kuin varkain. Esimerkiksi 1960-luvulla lasten normaalipaino oli vähemmän kuin 2010-luvulla. Pidemmällä aikavälillä kyseiset taulukot eivät ole täydellinen ratkaisu lasten painokysymykseen. Artikkelissa lastenlääkäri Antti Saari arvioi, että noin 80 prosenttia ylipainoalttiudesta selittyy perimällä. Toisaalta samassa artikkelissa Sydänliiton kehittämispäällikkö Terhi Koivumäki totesi, että monilapsisissa perheissä saattaa olla vain yksi ylipainoinen lapsi. Ehkä ylipainoalttiuden periytyminen onkin paljon monimutkaisempi prosessi kuin nykyiset oppikirjat antavat ymmärtää. Lapsen ylipainon puheeksi ottaminenkin saattaa jäädä ikään kuin asiantuntevaksi puheenvuoroksi, ellei ymmärretä terveyden muokkautumista elämänkulun aikana. Esimerkiksi lapsen ylipaino ei johdu vain siitä, mitä hän syö tai mitä ja miten hänen perheensä syö, vaan mitkä olivat hänen perheensä ravintotottumukset raskauden aikana ja ennen sitä, kuten vanhempien murrosiän syömiset. Kyse on myös siitä, millaiset olivat esimerkiksi lapsen isovanhempien ravintotottumukset. Jos tätä ajatusmallia siirtää menneisyydestä tulevaisuuteen, tajuaa, että äitiysneuvolassa voidaan vaikuttaa paitsi raskaana olevan perheen ravintotottumuksiin ja syntyvään lapseen, mutta myös syntyvän lapsen (mahdollisten) lapsien terveyteen. Nuorten aikuisten osalta opiskeluterveyden- ja työterveyshuolto voivat vaikuttaa 10–15 vuoden kuluttua syntyvien lasten terveyteen. Kouluterveydenhuolto voi vaikuttaa paitsi nykyisten koululaisten, myös 10–25 vuoden päästä syntyvien lasten terveyteen. Tässä mielessä keskustelu kouluruokailusta ei ole keskustelua vain koululaisten ravitsemuksesta, vaan myös seuraavien sukupolvien terveydestä. Luultavasti lasten ylipainoepidemia on paljon kompleksisempi kysymys kuin tässä esitetty. Ideana oli osoittaa, että tarvitaan uudenlaista näkemystä – terveyden muokkautuminen elämänkulun aikana – uudenlaisten lähestymistapojen perustelluksi pohjaksi. Onko välineitä kasvukäyrien salakavalan normaalipainon nousutrendin katkaisemiseen? Jo terveyden edistämisen aatteessa painotetaan, että terveys ei ole vain yksilön tai vain terveydenhuollon asia, vaan koko yhteiskunnan asia. Kuten lastenlääkäri Antti Saari totesi: ”Yhteiskunnan pitäisi ottaa enemmän roolia – perheet ovat usein voimattomia ylipainon suhteen.” Kirjoittaja on FT, yliopettaja, terveyden edistäminen, ViVa-hankkeen päällikkö ja PreconNet-hankkeen koordinaattori, Tampereen ammattikorkeakoulu.