Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tampere Filharmonian intendentiksi pitää etsiä jo etukäteen päteväksi tiedetty henkilö

Tampere Filharmonian intendentin Kristiina Penttisen irtisanoutuminen vain viiden kuukauden työrupeaman jälkeen oli molemmille osapuolille kivuttomin ratkaisu, joka tarjosi Penttiselle siistin ja hiljaisen tavan poistua kaupungin organisaatiosta. Vaihtoehtona olisi ollut työsuhteen purkaminen koeajan kokemuksien perusteella. Suomeksi sanottuna Penttisen työpanokseen ei oltu tyytyväisiä. Pitkin syksyä orkesterin sisältä oli kantautunut tiedonmurusia epäluottamuksesta uutta intendenttiä kohtaan. Sana kriisi mainittiin useampaan kertaan. Kun kävi selväksi, ettei uusi intendentti nauttinut orkesterin luottamusta, jotain oli tehtävä, jottei orkesterin vuosia kestänyt menestys vaarantuisi liiaksi. Pätevä toimisto takaa pätevän taiteellisen työn. Lue lisää: Tampere Filharmonian intendentti Kristiina Penttinen jättää orkesterin vain viiden kuukauden jälkeen – syynä luottamuspula Penttisen valinta Helena Hiilivirran seuraajaksi oli aikoinaan yllätys, sillä hänen kokemuksensa intendentin työstä oli vähäinen ja sekin pienestä Joensuun orkesterista. Siellä Penttinen onnistui sotkeutumaan työyhteisön ristiriitoihin tavalla, joka ei luvannut hyvää Tampereellekaan. Kaksi pikkuasiaa, jotka olisi voitu ratkaista sisäisin keskusteluin, jouduttiin viemään Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen asti. Joensuun kaupunki hävisi molemmat riidat. Liikaa töitä? Penttisen perustelu irtisanoutumiselleen Tampereella oli erikoinen: ”Jatkuvista muutoksista on koitunut intendentille hallitsemattoman suuri työmäärä. Koen, etten tämän vuoksi ole pystynyt antamaan panostani niihin asioihin, joihin olisin halunnut, ja joita olisin sekä omien että orkesterin tavoitteiden kannalta pitänyt tärkeinä.” Siis intendentti ei pystynyt hallitsemaan työtä, jossa muutokset ja asioiden tärkeysjärjestykseen asettaminen ovat arkipäivää. Mihin ihmeen tehtävään hän kuvitteli tulleensa? Hän myös ennakoi tilanteen vain pahentuvan tulevaisuudessa, eikä ollut halukas ”uhraamaan työlle vielä suurempaa osaa elämästäni, kuin olen tähän saakka jo tehnyt”. Siis uudelleen: mihin ihmeen tehtävään hän kuvitteli tulleensa? Apua Kaarilasta? Penttisen valinnassa korostettiin hänen johtajaominaisuuksiaan, joita oli testattu ulkopuolisen rekrytointiyhtiön avulla. Penttistä ei pidetty täydellisenä, mutta hänen uskottiin kasvavan tehtävänsä mittoihin. Olisiko kannattanut kuunnella mieluummin musiikkialan ihmisiä ja haastatella vaikkapa Joensuun orkesterin väkeä? Sinfoniaorkesterin intendentin työtä ei oikein voi verrata muiden virastojen päälliköiden tehtäviin, sillä kansainvälisesti toimivan orkesterin johdossa tarvitaan tavallisten taitojen lisäksi jo valmiina olevia verkostoja, laajaa musiikillista asiantuntemusta ja joustavuutta toimia luovien taiteilijoiden kanssa. Penttisen nimityksen pääarkkitehti oli Tampereen kaupungin kulttuurijohtaja Lauri Savisaari, joka tietää hyvin, ettei toista kertaa ole varaa epäonnistua. Se tarkoittaa, että intendentiksi pitää etsiä jo etukäteen päteväksi tiedetty henkilö. Niinhän silloinen kulttuuritoimenjohtaja Jaakko Masonen teki, kun Helena Hiilivirta aikoinaan saatiin Tampereelle. Ja aikaa kannattaa käyttää, vaikka uusien kausien suunnittelu painaakin päälle. Siksi Savisaarella lienee vain yksi vaihtoehto lähikuukausien varalle: pirauttaa Kaarilaan eräälle eläkeläiselle ja anella häntä palaamaan takaisin orkesterin toimistoon tilapäisesti. Ellei sitten kulttuuripääkaupunkihanketta valmistelemaan joulukuun alussa lähtenyt apulaisintendentti Eija Oravuo suostuisi hoitamaan intendentin tehtäviä joko väliaikaisesti tai jopa pysyvästi. Hän tuntee orkesterin pitkältä ajalta ja on jo kerran hoitanut ykkösintendentinkin töitä sijaisena.